”Sääliä, empatiaa ja turhautumista” : alkoholin käytön puheeksi ottaminen ja hoitajien asenteet alkoholiongelmaisen hoidossa
Ahokas, Reetta; Seppänen, Roosa (2016)
Ahokas, Reetta
Seppänen, Roosa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101815253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101815253
Tiivistelmä
Hyvinkään sairaalassa toteutettiin projekti ”Päihdepotilas sairaalan päivystyksessä ja osastolla” 2013–2014 välisenä aikana. Projektin tavoitteena oli saada pysyvä toimintamalli päivystykseen sekä vuodeosastoille. Opinnäytetyömme on jatkoa toteutettuun projektiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien suhtautumista alkoholia käyttäviin potilaisiin sekä saada selville alkoholin puheeksi ottamisen haasteita potilaiden kanssa. Tämän lisäksi kartoitimme hoitohenkilökunnan asenteita päihteitä käyttäviä potilaita kohtaan vuodeosastoilla. Aiheen opinnäytetyöhömme saimme Hyvinkään sairaalalta, jossa haluttiin selvittää hoitajien haasteet päihteiden, etenkin alkoholin puheeksi ottamisesta.
Työmme tavoitteena oli selvittää alkoholin käytön puheeksi ottamisen haasteet ja hoitajien asenteet päihdeongelmaista kohtaan. Työmme avulla pystymme auttamaan tutkimukseen osallistuneiden osastojen henkilökuntaa kehittämään päihdeongelmaisten hoitoa. Toteutimme tutkimuksen Hyvinkään sairaalan kirurgisen- ja sisätautien osastoille. Näiden osastojen hoitajat ovat kohderyhmänä asiantuntijoita, koska he kohtaavat päihteitä käyttäviä potilaita työssään. Näiden osastojen hoitajat kohtaavat ehkä eniten päihteitä käyttäviä potilaita työssään ja ovat siten kohderyhmänä asiantuntijoita.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen avulla. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelman avulla. Kyselyssä oli 19 monivalintakysymystä ja 4 avointa kysymystä. Sisätautien vuodeosaston 70 hoitajasta vastasi 45 henkilöä ja kirurgisen vuodeosaston 70 hoitajasta vastasi 35 henkilöä.
Kyselytuloksista ilmeni, että useita hoitajia turhauttivat alkoholiongelmaiset potilaat, jotka toistuvasti tulevat samojen mahdollisesti alkoholin aiheuttamien fyysisten vaivojen vuoksi hoitoon. Hoitajat kertoivat kohtelevansa heitä tasa-arvoisesti muiden potilaiden kanssa. Kuitenkin negatiivista suhtautumista alkoholiongelmaisia potilaita kohtaan oli huomattu. Monet hoitajat kokivat alkoholiongelmaisen potilaan hoitamisen haastavaksi, jopa vaikeaksi (42,6 %). Alkoholin käytön puheeksi ottaminen koettiin pääsääntöisesti helpoksi (33,8 %), mutta sitä ei toteutettu kovin laajasti.
Alkoholiongelmaisen potilaan kohtaaminen ja hoitaminen olivat 80 %:n mielestä tasavertaista. Tulosten perusteella noin 43 % hoitajista koki alkoholiongelmaisen potilaan hoitamisen vaihtelevasti vaikeaksi. Koulutuksen ohella voitaisiin lisätä ymmärrystä päihteitä käyttävää potilasta kohtaan. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi hoitajien asenteiden vaikutus päihdeongelmaisen saamaan hoitoon. Tutkimuksessamme tuli ilmi selkeästi hoitajien turhautuminen ja negatiivinen asenne alkoholiongelmaista potilasta kohtaan. Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutkia tarkemmin, mikä estää varhaisen puuttumisen, vaikka tietoa sen merkityksellisyydestä on.
Asiasanat: alkoholi, puheeksi otto, asenteet, päihteitä käyttävä potilas
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien suhtautumista alkoholia käyttäviin potilaisiin sekä saada selville alkoholin puheeksi ottamisen haasteita potilaiden kanssa. Tämän lisäksi kartoitimme hoitohenkilökunnan asenteita päihteitä käyttäviä potilaita kohtaan vuodeosastoilla. Aiheen opinnäytetyöhömme saimme Hyvinkään sairaalalta, jossa haluttiin selvittää hoitajien haasteet päihteiden, etenkin alkoholin puheeksi ottamisesta.
Työmme tavoitteena oli selvittää alkoholin käytön puheeksi ottamisen haasteet ja hoitajien asenteet päihdeongelmaista kohtaan. Työmme avulla pystymme auttamaan tutkimukseen osallistuneiden osastojen henkilökuntaa kehittämään päihdeongelmaisten hoitoa. Toteutimme tutkimuksen Hyvinkään sairaalan kirurgisen- ja sisätautien osastoille. Näiden osastojen hoitajat ovat kohderyhmänä asiantuntijoita, koska he kohtaavat päihteitä käyttäviä potilaita työssään. Näiden osastojen hoitajat kohtaavat ehkä eniten päihteitä käyttäviä potilaita työssään ja ovat siten kohderyhmänä asiantuntijoita.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen avulla. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelman avulla. Kyselyssä oli 19 monivalintakysymystä ja 4 avointa kysymystä. Sisätautien vuodeosaston 70 hoitajasta vastasi 45 henkilöä ja kirurgisen vuodeosaston 70 hoitajasta vastasi 35 henkilöä.
Kyselytuloksista ilmeni, että useita hoitajia turhauttivat alkoholiongelmaiset potilaat, jotka toistuvasti tulevat samojen mahdollisesti alkoholin aiheuttamien fyysisten vaivojen vuoksi hoitoon. Hoitajat kertoivat kohtelevansa heitä tasa-arvoisesti muiden potilaiden kanssa. Kuitenkin negatiivista suhtautumista alkoholiongelmaisia potilaita kohtaan oli huomattu. Monet hoitajat kokivat alkoholiongelmaisen potilaan hoitamisen haastavaksi, jopa vaikeaksi (42,6 %). Alkoholin käytön puheeksi ottaminen koettiin pääsääntöisesti helpoksi (33,8 %), mutta sitä ei toteutettu kovin laajasti.
Alkoholiongelmaisen potilaan kohtaaminen ja hoitaminen olivat 80 %:n mielestä tasavertaista. Tulosten perusteella noin 43 % hoitajista koki alkoholiongelmaisen potilaan hoitamisen vaihtelevasti vaikeaksi. Koulutuksen ohella voitaisiin lisätä ymmärrystä päihteitä käyttävää potilasta kohtaan. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi hoitajien asenteiden vaikutus päihdeongelmaisen saamaan hoitoon. Tutkimuksessamme tuli ilmi selkeästi hoitajien turhautuminen ja negatiivinen asenne alkoholiongelmaista potilasta kohtaan. Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutkia tarkemmin, mikä estää varhaisen puuttumisen, vaikka tietoa sen merkityksellisyydestä on.
Asiasanat: alkoholi, puheeksi otto, asenteet, päihteitä käyttävä potilas