Sukellusonnettomuudet ja häkämyrkytykset. Koulutustilaisuus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työntekijöille
Penttilä, Tommi; Malin, Ronnie (2017)
Penttilä, Tommi
Malin, Ronnie
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701121329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701121329
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa koulutusmateriaalia ja koulutustilaisuus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen operatiiviselle henkilöstölle. Koulutustilaisuuden aiheina olivat sukellusonnettomuudet ja häkämyrkytykset. Opinnäytetyön tekijät toimivat itse Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella hoitotason ensihoitajina ja koulutukselle koettiin tarvetta myös työnantajan puolelta. Peijaksen ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden ensihoidon vastuulääkärit kokivat, että kyseiselle koulutukselle oli tarvetta. Voidaan todeta, että aihepiiri oli vahvasti työelämä lähtöinen. Ensihoidon ammattilaisten yleisessä tiedossa on, että sukeltajantautia ja vakavaa häkämyrkytystä voidaan hoitaa painekammiossa, eli ylipainehappihoidolla, mutta heidän teoreettinen tietämyksensä sairauksista on ollut vähäistä. Koulutuksen punaisena lankana oli lisätä tietämystä siitä, mitkä potilaat hyötyisivät primääristä ylipainehappihoidosta, mutta koulutusta lisättiin koskemaan myös muita sukellusonnettomuuksia, koska omien kokemusten mukaan arvioimme niiden olevan vielä vähemmän tunnettuja.
Teoreettisen viitekehyksen pohjalta tuotimme PowerPoint-esityspohjalle koulutusmateriaalin, jonka pohjalta pidettiin myöhemmin kaksi samasisältöistä koulutustilaisuutta. Voidakseen ymmärtää sukeltajantaudin ja painevammojen synnyn on hyvä tietää, mitkä fysikaaliset ilmiöt ovat näiden tautitilojen taustalla. Käsittelimme sukellusfysiikka, sukeltajien käyttämiä kaasuja sekä niiden ominaisuuksia eri paineissa ja sukellustekniikoita. Tämän jälkeen sukeltajantaudin oireita ja ensihoitoa. Lisäksi kerroimme painevammoista keskittyen erityisesti vaarallisiin keuhkorepeämiin. Ylipainehappihoidon osalta koulutettiin alueen vallitsevat hoitoonohjaus käytännöt, hoitopaikat ja yleistä tietämystä hoidon toteuttamisesta. Lopussa keskityimme häkämyrkytyksiin. Osuutena se oli suppea, koska fysikaaliset ilmiöt ovat siinä sukellusonnettomuuksin nähden huomattavasti yksinkertaisempia. Peijaksen alueen ensihoidon vastuulääkäri on tarkistanut työmme ennen edellä mainittua esitystä.
Koulutustilaisuudet tapahtuivat pelastuslaitoksen tiloissa ja osallistujamäärät vaihtelivat työvuoroittain ollen yhteensä noin 90. Pysyimme pääosin aikataulussa ja tilaisuudet etenivät suunnitellusti. Olimme laatineet kyselylomakkeen selvittääksemme koulutuksen merkitystä. Määrällisen tutkimusmenetelmän keinot valikoituivat tämän työn menetelmäksi. Toiminnallisen opinnäytetyön tueksi tehtävä selvitys ei laajuudeltaan tarvitse vastata varsinaista tutkimusta ja ns. suuntaa antava tieto on riittävää. Vaikka vastauksissa olikin hajontaa, voidaan todeta, että koulutus koettiin hyödylliseksi.
Teoreettisen viitekehyksen pohjalta tuotimme PowerPoint-esityspohjalle koulutusmateriaalin, jonka pohjalta pidettiin myöhemmin kaksi samasisältöistä koulutustilaisuutta. Voidakseen ymmärtää sukeltajantaudin ja painevammojen synnyn on hyvä tietää, mitkä fysikaaliset ilmiöt ovat näiden tautitilojen taustalla. Käsittelimme sukellusfysiikka, sukeltajien käyttämiä kaasuja sekä niiden ominaisuuksia eri paineissa ja sukellustekniikoita. Tämän jälkeen sukeltajantaudin oireita ja ensihoitoa. Lisäksi kerroimme painevammoista keskittyen erityisesti vaarallisiin keuhkorepeämiin. Ylipainehappihoidon osalta koulutettiin alueen vallitsevat hoitoonohjaus käytännöt, hoitopaikat ja yleistä tietämystä hoidon toteuttamisesta. Lopussa keskityimme häkämyrkytyksiin. Osuutena se oli suppea, koska fysikaaliset ilmiöt ovat siinä sukellusonnettomuuksin nähden huomattavasti yksinkertaisempia. Peijaksen alueen ensihoidon vastuulääkäri on tarkistanut työmme ennen edellä mainittua esitystä.
Koulutustilaisuudet tapahtuivat pelastuslaitoksen tiloissa ja osallistujamäärät vaihtelivat työvuoroittain ollen yhteensä noin 90. Pysyimme pääosin aikataulussa ja tilaisuudet etenivät suunnitellusti. Olimme laatineet kyselylomakkeen selvittääksemme koulutuksen merkitystä. Määrällisen tutkimusmenetelmän keinot valikoituivat tämän työn menetelmäksi. Toiminnallisen opinnäytetyön tueksi tehtävä selvitys ei laajuudeltaan tarvitse vastata varsinaista tutkimusta ja ns. suuntaa antava tieto on riittävää. Vaikka vastauksissa olikin hajontaa, voidaan todeta, että koulutus koettiin hyödylliseksi.