“Se on luonu maailman. Vai oliks se Jeesus?” : Nuorten ajatuksia ja kokemuksia rippikoulusta
Hämäläinen, Tomi; Nelimarkka, Sampsa (2017)
Hämäläinen, Tomi
Nelimarkka, Sampsa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701221551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701221551
Tiivistelmä
Hämäläinen, Tomi & Nelimarkka, Sampsa. Diak Pieksämäki, syksy 2016, “Se on luonu maailman. Vai oliks se Jeesus?” Nuorten ajatuksia ja kokemuksia rippikoulusta 57 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + Kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyössä tutkittiin rippikoululaisten ajatuksia ja kokemuksia rippikoulusta ja siihen liittyvistä teemoista, kuten Jumalasta ja seurakunnan toiminnasta. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajatuksia ja kokemuksia rippikoulusta nuorilla on. Mitä he ajattelevat Jumalasta ja Jeesuksesta, seurakunnasta, rippikoulukokemuksestaan ja isoseksi tai kerhonohjaajaksi ryhtymisestä? Entä miksi nuori tulee rippikouluun tai miten hän kokee kotonaan suhtauduttavan rippikoulun käymiseen? Tarkoituksena oli myös selvittää, muuttuvatko nuoren ajatukset leirin kuluessa, minkä vuoksi nuoret haastateltiin kahteen kertaan ensin leirin alkaessa ja uudestaan sen päättyessä.
Tutkimus oli laadullinen teemahaastattelu, joka toteutettiin kevään ja kesän 2016 kulu-essa. Kohderyhmänä oli Imatran ja Alajärven seurakunnan rippikoululaiset, joista haastatteltiin viisi molemmilta paikkakunnilta - siis yhteensä kymmenen nuorta. Nuoret valittiin leiriläisten joukosta satunnaisesti, ja heidät haastateltiin yksitellen.
Keskeisimpinä syinä osallistua rippikouluun nousi haastatteluissa esille oikeus kirkolliseen vihkimiseen ja kummina toimimiseen. Nuoret tiesivät seurakunnan toiminnasta etukäteen melko vähän ja mainitsivat aiemmasta seurakuntakokemuksestaan erityisesti leiritoiminnan, jonka he olivat kokeneet positiiviseksi. Nuoret kokivat, että heidän kotonaan rippikoulua arvostettiin ja pidettiin tärkeänä. Jeesuksesta kysyttäessä nousi esille nuorten arvostus Jeesuksen persoonaa ja tekoja kohtaan sekä usko Jeesuksen historiallisuuteen ja olemassaoloon. Keskeisinä oppimiskokemuksina monet nuoret nostivat esille toiminnallisia opetustilanteita. Mieleenpainuvia kokemuksia puolestaan olivat ihmiset, iltaohjelmat sekä leikit ja pelit. Suurin osa haastatelluista leiriläisistä oli leirin jälkeen tyytyväisiä seurakunnan toimintaan.
Kävi ilmi, että nuorten halukkuus ryhtyä isoseksi tai kerhonohjaajaksi ei juurikaan muuttunut leirijakson käymisen myötä. Miltei puolella nuorista usko Jumalaan kasvoi leirin aikana tai Jumalasta tuli tärkeämpi. Yhdenkään usko ei heikentynyt leirin käymisen myötä. Nuorten arvostus Jeesuksen tekoja ja elämää kohtaan lisääntyi leirin aikana. Suurin osa nuorista koki leirin päättyessä seurakunnan toiminnan positiiviseksi, mutta osa nuorista myös ilmoitti selkeästi, etteivät itse olleet kiinnostuneita osallistumaan seurakunnan toimintaan. Ne nuoret, joiden usko Juma-laan oli vahvistunut leirin aikana, eivät kuitenkaan välttämättä olleet kiinnostuneita osallistumaan seurakunnan toimintaan.
Opinnäytetyössä tutkittiin rippikoululaisten ajatuksia ja kokemuksia rippikoulusta ja siihen liittyvistä teemoista, kuten Jumalasta ja seurakunnan toiminnasta. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajatuksia ja kokemuksia rippikoulusta nuorilla on. Mitä he ajattelevat Jumalasta ja Jeesuksesta, seurakunnasta, rippikoulukokemuksestaan ja isoseksi tai kerhonohjaajaksi ryhtymisestä? Entä miksi nuori tulee rippikouluun tai miten hän kokee kotonaan suhtauduttavan rippikoulun käymiseen? Tarkoituksena oli myös selvittää, muuttuvatko nuoren ajatukset leirin kuluessa, minkä vuoksi nuoret haastateltiin kahteen kertaan ensin leirin alkaessa ja uudestaan sen päättyessä.
Tutkimus oli laadullinen teemahaastattelu, joka toteutettiin kevään ja kesän 2016 kulu-essa. Kohderyhmänä oli Imatran ja Alajärven seurakunnan rippikoululaiset, joista haastatteltiin viisi molemmilta paikkakunnilta - siis yhteensä kymmenen nuorta. Nuoret valittiin leiriläisten joukosta satunnaisesti, ja heidät haastateltiin yksitellen.
Keskeisimpinä syinä osallistua rippikouluun nousi haastatteluissa esille oikeus kirkolliseen vihkimiseen ja kummina toimimiseen. Nuoret tiesivät seurakunnan toiminnasta etukäteen melko vähän ja mainitsivat aiemmasta seurakuntakokemuksestaan erityisesti leiritoiminnan, jonka he olivat kokeneet positiiviseksi. Nuoret kokivat, että heidän kotonaan rippikoulua arvostettiin ja pidettiin tärkeänä. Jeesuksesta kysyttäessä nousi esille nuorten arvostus Jeesuksen persoonaa ja tekoja kohtaan sekä usko Jeesuksen historiallisuuteen ja olemassaoloon. Keskeisinä oppimiskokemuksina monet nuoret nostivat esille toiminnallisia opetustilanteita. Mieleenpainuvia kokemuksia puolestaan olivat ihmiset, iltaohjelmat sekä leikit ja pelit. Suurin osa haastatelluista leiriläisistä oli leirin jälkeen tyytyväisiä seurakunnan toimintaan.
Kävi ilmi, että nuorten halukkuus ryhtyä isoseksi tai kerhonohjaajaksi ei juurikaan muuttunut leirijakson käymisen myötä. Miltei puolella nuorista usko Jumalaan kasvoi leirin aikana tai Jumalasta tuli tärkeämpi. Yhdenkään usko ei heikentynyt leirin käymisen myötä. Nuorten arvostus Jeesuksen tekoja ja elämää kohtaan lisääntyi leirin aikana. Suurin osa nuorista koki leirin päättyessä seurakunnan toiminnan positiiviseksi, mutta osa nuorista myös ilmoitti selkeästi, etteivät itse olleet kiinnostuneita osallistumaan seurakunnan toimintaan. Ne nuoret, joiden usko Juma-laan oli vahvistunut leirin aikana, eivät kuitenkaan välttämättä olleet kiinnostuneita osallistumaan seurakunnan toimintaan.