Alaikäisten turvapaikanhakijoiden integroiminen Inkoon kuntaan
Vakkila, Anni-Kaisa; Lonkola, Kirsi; Westrén-Doll, Erika (2017)
Vakkila, Anni-Kaisa
Lonkola, Kirsi
Westrén-Doll, Erika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703233627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703233627
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää alaikäisten turvapaikanhakijoiden kokemuksia heidän omasta nykytilanteestaan ja kuulla heidän odotuksiaan mahdollisesta kotoutumisesta Inkoon kuntaan sekä osallistaa alakouluikäisiä kuntalaisia kotoutumisen edistämisen ideointiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Inkoon kunnalle alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotouttamisen toimintamalli, jonka luomisprosessiin osallistui osa erään Uudellamaalla sijaitsevan ryhmäkodin alaikäisten turvapaikanhakijoiden ohjaajista sekä osa kantaväestön alaikäisistä lapsista.
Alkukartoitukseen, eli turvapaikanhakijalasten nykytilanteen ja odotusten kartoittamiseen, valittiin kvalitatiivinen menetelmä, joka toteutettiin turvapaikanhakijalasten ohjaajien ryhmähaastatteluna. Haastattelussa nousi esiin kolme kotouttamiseen liittyvää keskeistä teemaa: ystävyys, kulttuurien yhteensovittaminen ja liikenneturvallisuus. Näitä teemoja työstettiin aivoriihimenetelmää käyttäen workshopeissa, Inkoon keskustan alakouluissa. Workshop-tapahtumien tarkoitus oli kerätä lasten ajatuksia ja ideoita siitä, miten kotoutumista lasten mielestä voitaisiin edistää. Päädyttiin työskentelemään lasten kanssa, koska he edustavat paikallisen kantaväestön ääntä lapsen näkökulmasta.
Lapset osoittivat kiinnostusta aihetta kohtaan ja tarjosivat ideoita käsiteltäviin teemoihin. Kulttuurien yhteensovittamisessa nousi esille kiinnostus vierasta kulttuuria kohtaan ja halu kertoa suomalaisista tavoista. Uusi ystävyys aiheena nosti esiin halun auttaa ja opettaa sekä toisaalta myös oppia itse taitoja maahanmuuttajalta. Asiat, jotka oppilaat kokivat tärkeiksi liikenneturvallisuuden suhteen, olivat liikennesäännöt, -merkit ja -käyttäytyminen.
Lasten osallistaminen ideointiin oli menetelmänä toimiva, koska lasten ideat ovat usein spontaaneja, vilpittömiä ja ideat kumpuavat lapsen maailmasta. Lasten osallistaminen myös todennäköisesti herättää kiinnostusta kantaväestön lapsissa kotoutuvia turvapaikanhakijalapsia kohtaan. Vieraaseen kulttuuriin tutustuttaminen edesauttaa myös sopeutumista puolin ja toisin, jolloin turvapaikanhakijaa on helpompi lähestyä.
Workshopista saatujen ideoiden pohjalta tehtiin paikallinen kotouttamisen toimintamalli. Toimintamallin suunnittelu- ja luomisprosessissa hyödynnettiin palvelumuotoilua. Tuotos koostuu kolmesta erillisestä mind mapista, otsikoilla kulttuurien yhteensovittaminen, ystävyys ja liikenneturvallisuus. Näiden ympärille on koottu lasten ideoita, joista on jalostettu käyttökelpoisia toimintaehdotuksia. Halutessaan Inkoon kunta voi hyödyntää tätä toimintamallia kotouttamisprosessissa.
Opinnäytetyö tarjoaa ideoita alaikäisten turvapaikanhakijalasten integroimiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Inkoon kunnalle alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotouttamisen toimintamalli, jonka luomisprosessiin osallistui osa erään Uudellamaalla sijaitsevan ryhmäkodin alaikäisten turvapaikanhakijoiden ohjaajista sekä osa kantaväestön alaikäisistä lapsista.
Alkukartoitukseen, eli turvapaikanhakijalasten nykytilanteen ja odotusten kartoittamiseen, valittiin kvalitatiivinen menetelmä, joka toteutettiin turvapaikanhakijalasten ohjaajien ryhmähaastatteluna. Haastattelussa nousi esiin kolme kotouttamiseen liittyvää keskeistä teemaa: ystävyys, kulttuurien yhteensovittaminen ja liikenneturvallisuus. Näitä teemoja työstettiin aivoriihimenetelmää käyttäen workshopeissa, Inkoon keskustan alakouluissa. Workshop-tapahtumien tarkoitus oli kerätä lasten ajatuksia ja ideoita siitä, miten kotoutumista lasten mielestä voitaisiin edistää. Päädyttiin työskentelemään lasten kanssa, koska he edustavat paikallisen kantaväestön ääntä lapsen näkökulmasta.
Lapset osoittivat kiinnostusta aihetta kohtaan ja tarjosivat ideoita käsiteltäviin teemoihin. Kulttuurien yhteensovittamisessa nousi esille kiinnostus vierasta kulttuuria kohtaan ja halu kertoa suomalaisista tavoista. Uusi ystävyys aiheena nosti esiin halun auttaa ja opettaa sekä toisaalta myös oppia itse taitoja maahanmuuttajalta. Asiat, jotka oppilaat kokivat tärkeiksi liikenneturvallisuuden suhteen, olivat liikennesäännöt, -merkit ja -käyttäytyminen.
Lasten osallistaminen ideointiin oli menetelmänä toimiva, koska lasten ideat ovat usein spontaaneja, vilpittömiä ja ideat kumpuavat lapsen maailmasta. Lasten osallistaminen myös todennäköisesti herättää kiinnostusta kantaväestön lapsissa kotoutuvia turvapaikanhakijalapsia kohtaan. Vieraaseen kulttuuriin tutustuttaminen edesauttaa myös sopeutumista puolin ja toisin, jolloin turvapaikanhakijaa on helpompi lähestyä.
Workshopista saatujen ideoiden pohjalta tehtiin paikallinen kotouttamisen toimintamalli. Toimintamallin suunnittelu- ja luomisprosessissa hyödynnettiin palvelumuotoilua. Tuotos koostuu kolmesta erillisestä mind mapista, otsikoilla kulttuurien yhteensovittaminen, ystävyys ja liikenneturvallisuus. Näiden ympärille on koottu lasten ideoita, joista on jalostettu käyttökelpoisia toimintaehdotuksia. Halutessaan Inkoon kunta voi hyödyntää tätä toimintamallia kotouttamisprosessissa.
Opinnäytetyö tarjoaa ideoita alaikäisten turvapaikanhakijalasten integroimiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.