Itsensä johtaminen edellytyksenä ammattitaitokilpailuissa menestymiseen
Pöyhönen, Tanja (2017)
Pöyhönen, Tanja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025901
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät yhdistävät ammattitaitokilpailuissa menestyneitä henkilöitä. Kiinnostuksen kohteena oli, mitä itsensä johtamisen keinoja entiset kilpailijat hyödynsivät valmennusprosessin eri vaiheissa ja mitkä tekijät vaikuttivat valmennusvaiheessa motivaatioon. Aihe on rajattu käsittelemään suomalaisia ravintolapalveluiden lajissa kilpailleita henkilöitä.
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Skills Finland Ry:lle, jonka tavoitteina on kehittää suomalaista ammatillista osaamista sekä lisätä ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä ja arvostusta. Skills Finland vastaa ammattimaajoukkueen valmentamisesta sekä Suomen maajoukkueen lähettämisestä kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Skills Finlandin näkyvin toimintamuoto on vuosittaiset kolmipäiväiset Taitaja-kilpailut, joissa eri ammattialojen osaajat kilpailevat Suomen mestaruudesta.
Työn tietoperusta on jaettu kolmeen päälukuun valmennusprosessin kulun mukaisesti. Ensim-mäisessä luvussa käsitellään ammattitaitokilpailuiden valmennusvaihetta itsensä johtamisen näkökulmasta. Toisessa pääluvussa keskitytään kilpailutilanteeseen ja tarkastellaan kilpailusuoritukseen vaikuttavia henkisiä ominaisuuksia. Kolmas pääluku käsittelee kilpailuiden jälkeen tapahtuvaa oppimisprosessin ja reflektoinnin teoriaa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, jossa haastateltiin neljää entistä WorldSkills-kilpailijaa ja yhtä EuroSkills-kilpailijaa. Haastateltavat olivat kilpailleet vuosina 2007–2014 ja he olivat sijoittuneet ravintolapalveluiden lajissa sijoille 1-6.
Opinnäytetyön tulosten perusteella ammattitaitokilpailuissa menestyneet käyttivät itsensä johtamisen keinoja valmennusprosessin eri vaiheissa. Haastateltavat olivat organisoineet aikataulunsa johdonmukaisesti valmennuksen aikana ja osa haastateltavista lopetti työskentelyn valmennuksensa loppuvaiheessa. Haastateltavilla oli vaikeuksia sovittaa valmennuksen aikataulu yhteen työnsä kanssa.
Tuloksista ilmeni myös muun muassa se, että yleistä terveyttä ylläpidettiin liikkumalla säännöllisesti, mutta nukkumisessa oli paljon eroavaisuuksia haastateltavien välillä. Kaikilla haastateltavilla voidaan katsoa olleen sisäistä motivaatiota harjoitteluun. Tätä ajatusta vahvistaa se, että haastateltavat eivät jättäneet harjoituksiaan väliin. Motivaatioon vaikuttivat eniten haastateltavien tavoitteellisuus, halu menestyä sekä kilpailuhenkisyys. Sinnikkyyden katsottiin olevan tärkeä ominaisuus valmentautuessa kilpailuihin, koska harjoitteissa tehdään paljon toistuvia harjoitteita. Haastateltavat kokivat olleensa henkisesti valmiita kilpailuihin, mikä näkyi tekemisen varmuutena ja itseluottamuksena. Henkistä valmiutta vahvistivat valmennusajanjakson valmennusmäärät sekä mielikuvaharjoitteet.
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Skills Finland Ry:lle, jonka tavoitteina on kehittää suomalaista ammatillista osaamista sekä lisätä ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä ja arvostusta. Skills Finland vastaa ammattimaajoukkueen valmentamisesta sekä Suomen maajoukkueen lähettämisestä kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Skills Finlandin näkyvin toimintamuoto on vuosittaiset kolmipäiväiset Taitaja-kilpailut, joissa eri ammattialojen osaajat kilpailevat Suomen mestaruudesta.
Työn tietoperusta on jaettu kolmeen päälukuun valmennusprosessin kulun mukaisesti. Ensim-mäisessä luvussa käsitellään ammattitaitokilpailuiden valmennusvaihetta itsensä johtamisen näkökulmasta. Toisessa pääluvussa keskitytään kilpailutilanteeseen ja tarkastellaan kilpailusuoritukseen vaikuttavia henkisiä ominaisuuksia. Kolmas pääluku käsittelee kilpailuiden jälkeen tapahtuvaa oppimisprosessin ja reflektoinnin teoriaa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, jossa haastateltiin neljää entistä WorldSkills-kilpailijaa ja yhtä EuroSkills-kilpailijaa. Haastateltavat olivat kilpailleet vuosina 2007–2014 ja he olivat sijoittuneet ravintolapalveluiden lajissa sijoille 1-6.
Opinnäytetyön tulosten perusteella ammattitaitokilpailuissa menestyneet käyttivät itsensä johtamisen keinoja valmennusprosessin eri vaiheissa. Haastateltavat olivat organisoineet aikataulunsa johdonmukaisesti valmennuksen aikana ja osa haastateltavista lopetti työskentelyn valmennuksensa loppuvaiheessa. Haastateltavilla oli vaikeuksia sovittaa valmennuksen aikataulu yhteen työnsä kanssa.
Tuloksista ilmeni myös muun muassa se, että yleistä terveyttä ylläpidettiin liikkumalla säännöllisesti, mutta nukkumisessa oli paljon eroavaisuuksia haastateltavien välillä. Kaikilla haastateltavilla voidaan katsoa olleen sisäistä motivaatiota harjoitteluun. Tätä ajatusta vahvistaa se, että haastateltavat eivät jättäneet harjoituksiaan väliin. Motivaatioon vaikuttivat eniten haastateltavien tavoitteellisuus, halu menestyä sekä kilpailuhenkisyys. Sinnikkyyden katsottiin olevan tärkeä ominaisuus valmentautuessa kilpailuihin, koska harjoitteissa tehdään paljon toistuvia harjoitteita. Haastateltavat kokivat olleensa henkisesti valmiita kilpailuihin, mikä näkyi tekemisen varmuutena ja itseluottamuksena. Henkistä valmiutta vahvistivat valmennusajanjakson valmennusmäärät sekä mielikuvaharjoitteet.