Viestintä kuuluu kaikille : Sisäinen viestintä hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa
Korhonen, Henna (2018)
Korhonen, Henna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804084248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804084248
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut laatia Itä-Suomen laboratorioliikelaitoksen kuntayhtymälle (ISLAB) työntekijän opas. Työn tavoitteena on ollut koota yhteen ISLABin työntekijöitä keskeisesti koskevaa tietoa ja helpottaa heidän tiedon hakuprosessia.
Työntekijän opas toteutettiin kehittämistehtävänä yhteistyössä ISLABin kanssa. Opas julkaistiin ISLABin intranetissä lokakuussa 2016 ja sitä on tarkoitus päivittää säännöllisesti, jolloin se elää organisaatiossa tapahtuvien muutosten mukana. Oppaan toteutuksessa on pyritty huomioimaan sanoman informatiivisuuteen ja vastaanottajan vastaanottokäytäntöihin liittyvät tekijät.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään sisäistä viestintää ja sen eri osa-alueita. Keskeisinä teemoina ovat viestinnän vastaanottokäytännöt, sanoman informatiivisuuteen vaikuttavat tekijät, sekä johtamisviestintä erityisesti dialogisen johtamisen näkökulmasta. Myös palautetta tarkastellaan erikseen yhtenä johtamisviestinnän muotona. Korostuvia näkökulmia ovat erityisesti osallistamisen ja tasavertaisuuden merkitys osana organisaation sisäisiä viestintäprosesseja.
Vanhan näkemyksen mukaan viestinnän ajateltiin olevan tiedon ”valuttamista” lähettäjältä vastaanottajalle. Viestinnän myös ajateltiin olevan toteutunutta sillä hetkellä, kun viesti tai sanoma on lähetetty. Tämän tyyppisiä ajatuksia on pyritty tässä opinnäytetyössä kumoamaan ja lähtökohtana on, että viestin vastaanottaja nähdään aktiivisena osallistujana osana viestintäprosessia ja onnistuneen viestinnän toteutumista pyritään tarkastelemaan tästä näkökulmasta.
Pohdintaosiossa tarkastellaan ISLABin uusia sisäisiä viestintäfoorumeita ja niiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena on myös uusien viestintäfoorumeiden hyödyt suhteessa aiempiin. Viestinnässä sähköpostia käytetään edelleen paljon ja se on yhä useissa organisaatioissa pääasiallinen viestintäkanava, vaikka se on useaan otteeseen todettu tehottomaksi ja vanhanaikaiseksi. Sähköposti toimii edelleen tietyissä tilanteissa, mutta päivittäisessä viestinnässä sen käyttö ei enää palvele tarkoitustaan. Uudet viestintäkanavat ovat monessa suhteessa sähköpostia toimivampia, mutta myös niiden käyttöön liittyy omat haasteensa.
Työntekijän opas toteutettiin kehittämistehtävänä yhteistyössä ISLABin kanssa. Opas julkaistiin ISLABin intranetissä lokakuussa 2016 ja sitä on tarkoitus päivittää säännöllisesti, jolloin se elää organisaatiossa tapahtuvien muutosten mukana. Oppaan toteutuksessa on pyritty huomioimaan sanoman informatiivisuuteen ja vastaanottajan vastaanottokäytäntöihin liittyvät tekijät.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään sisäistä viestintää ja sen eri osa-alueita. Keskeisinä teemoina ovat viestinnän vastaanottokäytännöt, sanoman informatiivisuuteen vaikuttavat tekijät, sekä johtamisviestintä erityisesti dialogisen johtamisen näkökulmasta. Myös palautetta tarkastellaan erikseen yhtenä johtamisviestinnän muotona. Korostuvia näkökulmia ovat erityisesti osallistamisen ja tasavertaisuuden merkitys osana organisaation sisäisiä viestintäprosesseja.
Vanhan näkemyksen mukaan viestinnän ajateltiin olevan tiedon ”valuttamista” lähettäjältä vastaanottajalle. Viestinnän myös ajateltiin olevan toteutunutta sillä hetkellä, kun viesti tai sanoma on lähetetty. Tämän tyyppisiä ajatuksia on pyritty tässä opinnäytetyössä kumoamaan ja lähtökohtana on, että viestin vastaanottaja nähdään aktiivisena osallistujana osana viestintäprosessia ja onnistuneen viestinnän toteutumista pyritään tarkastelemaan tästä näkökulmasta.
Pohdintaosiossa tarkastellaan ISLABin uusia sisäisiä viestintäfoorumeita ja niiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena on myös uusien viestintäfoorumeiden hyödyt suhteessa aiempiin. Viestinnässä sähköpostia käytetään edelleen paljon ja se on yhä useissa organisaatioissa pääasiallinen viestintäkanava, vaikka se on useaan otteeseen todettu tehottomaksi ja vanhanaikaiseksi. Sähköposti toimii edelleen tietyissä tilanteissa, mutta päivittäisessä viestinnässä sen käyttö ei enää palvele tarkoitustaan. Uudet viestintäkanavat ovat monessa suhteessa sähköpostia toimivampia, mutta myös niiden käyttöön liittyy omat haasteensa.