Laadukas kuntoutumiskokemus : kokemustieto neurologisen avokuntoutuksen kuntoutuspolun muotoilussa
Aittokallio, Jenni (2018)
Aittokallio, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804164724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804164724
Tiivistelmä
Asiakaslähtöinen ajattelu ja pyrkimys kehittää kuntoutuksen hoitoketjujen saumattomuutta ovat vahvistuneet sosiaali- ja terveysalalla viime vuosina. Tämä kehitys näkyy niin yhteiskunnallisella tasolla kuin palveluntuottajien tasolla. Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin neurologisten kuntoutujien kokemuksia avokuntoutuksesta. Ensiksi tarkasteltiin kokemuksia kuntoutuspolun eri vaiheista ja toiseksi erityisen merkityksellisistä tekijöistä avokuntoutuksessa. Esiin tulleista asiakkaiden kokemuksista ja heille merkityksellisistä tekijöistä muodostettua asiakasymmärrystä voidaan hyödyntää avokuntoutuspalvelujen kehittämisessä ja asiakaslähtöisessä kuntoutuspolun muotoilussa.
Tässä laadullisessa opinnäytetyössä metodologisena lähtökohtana toimi tulkinnallinen fenomenologinen analyysi (Interpretative Phenomenological Analysis). Menetelmä soveltuu kuntoutumiskokemuksen kaltaisiin omakohtaisiin aiheisiin, joita ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Interpretative Phenomenological Analysis tarkastelee tutkittavien kokemuksilleen antamia merkityksiä. Keväällä 2017 toteutettiin kolmetoista puolistrukturoitua teemahaastattelua, jotka litteroitiin ja analysoitiin IPA-menetelmää soveltaen.
Tutkittavien kokemuksissa kuntoutuspolusta korostui terapiasuhteen merkitys. Toimivan terapiasuhteen keskeisinä tekijöinä pidettiin hyvää henkilökemiaa ja fysio- tai toimintaterapeutin auditiivista ja taktiilista kuuntelun taitoa ja ammattitaitoa. Tutkittavat kokivat kaikilla kuntoutuspolun osa-alueilla tärkeäksi autonomian toteutumisen ja kuulluksi tulemisen.
Tutkittaville merkityksellisiä tekijöitä avokuntoutuksessa olivat terapioiden sulautuminen osaksi arkea, fyysisen kunnon koheneminen, tavallisuudesta poikkeavat terapiakerrat ja välineet sekä mittaamisen käyttö motivoinnin ja seurannan välineenä. Myös terapiasuhde koettiin erityisen merkityksellisenä tekijänä avokuntoutuksessa. Terapiasuhteessa merkitykselliset tekijät rakentuvat hyvästä henkilökemiasta, kuulluksi tulemisesta, autonomian toteutumisesta ja terapiasuhteen pysyvyydestä. Merkityksellisiä tekijöitä, jotka aiheuttivat erityisen negatiivisia kokemuksia, olivat fysioterapeutin vaihtuvuus, kuulluksi tulemisen ja luottamuksen puute sekä puutteet terapiavälineistössä tai tiloissa.
Tässä laadullisessa opinnäytetyössä metodologisena lähtökohtana toimi tulkinnallinen fenomenologinen analyysi (Interpretative Phenomenological Analysis). Menetelmä soveltuu kuntoutumiskokemuksen kaltaisiin omakohtaisiin aiheisiin, joita ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Interpretative Phenomenological Analysis tarkastelee tutkittavien kokemuksilleen antamia merkityksiä. Keväällä 2017 toteutettiin kolmetoista puolistrukturoitua teemahaastattelua, jotka litteroitiin ja analysoitiin IPA-menetelmää soveltaen.
Tutkittavien kokemuksissa kuntoutuspolusta korostui terapiasuhteen merkitys. Toimivan terapiasuhteen keskeisinä tekijöinä pidettiin hyvää henkilökemiaa ja fysio- tai toimintaterapeutin auditiivista ja taktiilista kuuntelun taitoa ja ammattitaitoa. Tutkittavat kokivat kaikilla kuntoutuspolun osa-alueilla tärkeäksi autonomian toteutumisen ja kuulluksi tulemisen.
Tutkittaville merkityksellisiä tekijöitä avokuntoutuksessa olivat terapioiden sulautuminen osaksi arkea, fyysisen kunnon koheneminen, tavallisuudesta poikkeavat terapiakerrat ja välineet sekä mittaamisen käyttö motivoinnin ja seurannan välineenä. Myös terapiasuhde koettiin erityisen merkityksellisenä tekijänä avokuntoutuksessa. Terapiasuhteessa merkitykselliset tekijät rakentuvat hyvästä henkilökemiasta, kuulluksi tulemisesta, autonomian toteutumisesta ja terapiasuhteen pysyvyydestä. Merkityksellisiä tekijöitä, jotka aiheuttivat erityisen negatiivisia kokemuksia, olivat fysioterapeutin vaihtuvuus, kuulluksi tulemisen ja luottamuksen puute sekä puutteet terapiavälineistössä tai tiloissa.