Biokaasulaitokset biotuotetehtaiksi : Case-tutkimuksena mikrolevän rejektivesikasvatusmahdollisuudet Suomen aluekohtaisen bio- ja kiertotalouden edistämiseksi
Palmio, Anne (2018)
Palmio, Anne
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902051977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902051977
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia teoreettisesti mikrolevän kasvatusmahdollisuuksia opinnäytetyön kohteena olleen tehtaan biokaasuprosessista johdetussa rejektivedessä sekä kasvatuksen tuottamia vaatimuksia ja mahdollisuuksia suomalaiselle biokaasulaitosympristölle. Tilaajana oli Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sekä konsultoivana tahona Baltic Blue Bio Alliancen Interreg -hankkeessa mukana ollut SYKE Merikeskus. Hanke pyrkii parantamaan Itämeren hyvinvointia muun muassa ravinnekiertoa kehittämällä.
Esimerkkinä käytettiin Euglena gracilis -mikrolevälajia, Keski-Suomen vuotuista auringonvalodataa sekä yhden biokaasulaitoksen rejektivesianalyysejä.
Kasvuolosuhdevaatimuksia tutkittiin Suomen ympäristökeskuksen mallinnuskaavojen avulla hyödyntäen muun muassa auringonvalo- ja ravinnedataa. Lisäksi tutkittiin kirjallisuutta sekä asiantuntijaesityksiä.
Tutkimusaiheina mikrolevän potentiaalin kartoittamiseksi olivat mikrolevän yleiset kasvatusvaatimukset, lietteitä käsittelevän biokaasulaitoksen rejektiveden soveltuvuus leväkasvatukseen, kasvatusprosessin vaatimukset tehtaalle, Euglena gracilis -lajin soveltuvuus rejektivesikasvatukseen, sekä kasvatuksessa tarvitut valolähteet ja -määrät.
Tulokset viittaavat siihen, että mahdollisuuksia rejektivesikasvatukseen voi olla, jos lopputuotteen arvo on riittävän korkea, löydetään tai muokataan sopiva mikrolevälaji, tai luodaan systeemisen muutoksen kautta suurempia infrastruktuureja ja biotuotetehtaita tukemaan mikroleväkasvatusta. Monitieteinen tutkimus, yritysten, tutkimuslaitosten ja maiden välinen yhteistyö määrittänevät sen, miten lopulta onnistutaan.
Esimerkkinä käytettiin Euglena gracilis -mikrolevälajia, Keski-Suomen vuotuista auringonvalodataa sekä yhden biokaasulaitoksen rejektivesianalyysejä.
Kasvuolosuhdevaatimuksia tutkittiin Suomen ympäristökeskuksen mallinnuskaavojen avulla hyödyntäen muun muassa auringonvalo- ja ravinnedataa. Lisäksi tutkittiin kirjallisuutta sekä asiantuntijaesityksiä.
Tutkimusaiheina mikrolevän potentiaalin kartoittamiseksi olivat mikrolevän yleiset kasvatusvaatimukset, lietteitä käsittelevän biokaasulaitoksen rejektiveden soveltuvuus leväkasvatukseen, kasvatusprosessin vaatimukset tehtaalle, Euglena gracilis -lajin soveltuvuus rejektivesikasvatukseen, sekä kasvatuksessa tarvitut valolähteet ja -määrät.
Tulokset viittaavat siihen, että mahdollisuuksia rejektivesikasvatukseen voi olla, jos lopputuotteen arvo on riittävän korkea, löydetään tai muokataan sopiva mikrolevälaji, tai luodaan systeemisen muutoksen kautta suurempia infrastruktuureja ja biotuotetehtaita tukemaan mikroleväkasvatusta. Monitieteinen tutkimus, yritysten, tutkimuslaitosten ja maiden välinen yhteistyö määrittänevät sen, miten lopulta onnistutaan.