Maahanmuuttajataustaisten somalinaisten ehkäisyneuvonnan haasteet: Kirjallisuuskatsaus
Aalto, Essi; Sönmez, Mari (2017)
Aalto, Essi
Sönmez, Mari
2017
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904034257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904034257
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajataustaisten somalinaisten ehkäisyneuvonnan haasteita. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ehkäisyneuvonnan parissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Opinnäytetyö on osa Childbearing Migrant and Immigrant Health in Europe -verkoston suunnitteilla olevaa hanketta. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona oli viisi tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin hyödyntäen induktiivista sisällönanalyysiä. Tuloksissa nousi esille kymmenen yläluokkaa, joista neljä kuvaa ehkäisyneuvonnan haasteita somalinaisten näkökulmasta ja kuusi hoitohenkilökunnan kokemia haasteita maahanmuuttajataustaisten somalinaisten ehkäisyneuvonnassa. Somalinaisten mielestä ehkäisyneuvonnan haasteet liittyvät sosiaalisiin tekijöihin. Naiset kokevat terveydenhuollon ammattilaisten asenteet negatiivisiksi. Kommunikaatio-ongelmia aiheuttavat kielitaito, tulkin käyttö sekä tiedonpuute. Kulttuurierot johtavat molemminpuolisiin väärinymmärryksiin. Somalinaisten raskauden ehkäisyyn liittyvään päätöksentekoon vaikuttavat uskonnolliset tekijät, perhe, aviomies ja yhteisö sekä muiden ihmisten kokemukset ja somalikulttuuriin liittyvät perinteet. Hoitohenkilökunnan mielestä haasteita ehkäisyneuvonnassa aiheuttavat somalinaisten suhtautuminen ehkäisyn käyttöön. Somalinaiset eivät ole kiinnostuneita raskauden ehkäisystä ja aihetta pidetään tabuna. Naisilta puuttuu tietoa raskauden ehkäisystä. Miespuolisten lääkäreiden kanssa asioiminen koetaan uskonnollisiin syihin vedoten kiusalliseksi. Ongelmana nähdään myös ajan puute sekä somalinaisten välinpitämättömyys noudattaa sovittuja tapaamisaikoja. Yhteisen kielen puute sekä ammattitaidottomien tulkkien käyttö vaikeuttavat tiedon kulkua osapuolten välillä. Myös aviomiehen osallistuminen hoitoon ja ohjaukseen liittyvään päätöksentekoon nähdään haasteena. Länsimaissa asuvien somalinaisten ehkäisyneuvonnasta on aikaisempaa tutkimustietoa suhteellisen vähän. Maahanmuuttajaryhmiä on yleisesti tutkittu enemmän, mutta kohdennettu tieto etenkin somalinaisten ehkäisyneuvonnasta on puutteellista. Nykyisen tutkimustiedon valossa on vaikea arvioida, ovatko somalinaisten ehkäisyneuvonnan haasteet verrannollisia muiden maahanmuuttajataustaisten naisten kanssa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että somalinaisille suunnattu raskauden ehkäisyneuvonta on haasteellisempaa kuin valtaväestöön kuuluvien naisten. Länsimaissa asuville somalinaisille tulisi järjestää kohdennettua, heidän omia tarpeitaan huomioivaa raskaudenehkäisyneuvontaa.