Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan opetushenkilöstön perehdyttämisen kartoitus vuosina 2008–2010
Hämäläinen, Juha; Heikola, Anne (2010)
Hämäläinen, Juha
Heikola, Anne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110914296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110914296
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään opetushenkilöstön perehdyttämisen tilaa vuosina 2008–2010 Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa (myöhemmin WinNova). WinNova on muodostunut neljästä eri oppilaitoksesta, joissa perehdyttämistä on toteutettu eri tavalla. Yhteistä perehdytysmallia ollaan kehittämässä parhaillaan WinNovassa. Tutkimus on osa WinNovan perehdyttämisen kehittämistä. Kehittämishanke tehtiin opetushenkilöstön näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä. Kyselyn kohderyhmänä oli noin 300 WinNovan opettajaa. Kysely piti sisällään seuraavat ulottuvuudet: miten perehdytys on onnistunut, miten se on epäonnistunut ja mitä perehdytykseltä toivotaan. Kysely tehtiin pääosin monivalintakysymyksinä ja lopussa oli avoimia kysymyksiä perehdytyksen laadun varmistamiseksi.
Lainsäädäntö asettaa minimivaatimukset riittävälle perehdytykselle. Perehdyttäminen kannattaa tehdä kuitenkin laajempana, sillä se hyödyttää yritystä mm. tuotannollisesti, taloudellisesti ja laadullisesti. Perehdyttäminen parantaa myös yritykseen sitoutumista sekä työssä jaksamista.
Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että perehdyttäminen on ollut kirjavaa. Vastausten keskiarvot olivat hyvin lähellä toisiaan aihealueesta huolimatta. Erittäin mielenkiintoiseksi tutkimuksen teki, että yksittäisten vastausten erot olivat äärilaidasta toiseen. Kyselytutkimuksen tuloksia verrattiin siihen, miten kohderyhmä koki perehdyttämisen suhteessa perehdyttämisen teoriaan. Tutkimuksessa saadut tulokset auttavat WinNovan opetushenkilöstön perehdyttämisen kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä. Kyselyn kohderyhmänä oli noin 300 WinNovan opettajaa. Kysely piti sisällään seuraavat ulottuvuudet: miten perehdytys on onnistunut, miten se on epäonnistunut ja mitä perehdytykseltä toivotaan. Kysely tehtiin pääosin monivalintakysymyksinä ja lopussa oli avoimia kysymyksiä perehdytyksen laadun varmistamiseksi.
Lainsäädäntö asettaa minimivaatimukset riittävälle perehdytykselle. Perehdyttäminen kannattaa tehdä kuitenkin laajempana, sillä se hyödyttää yritystä mm. tuotannollisesti, taloudellisesti ja laadullisesti. Perehdyttäminen parantaa myös yritykseen sitoutumista sekä työssä jaksamista.
Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että perehdyttäminen on ollut kirjavaa. Vastausten keskiarvot olivat hyvin lähellä toisiaan aihealueesta huolimatta. Erittäin mielenkiintoiseksi tutkimuksen teki, että yksittäisten vastausten erot olivat äärilaidasta toiseen. Kyselytutkimuksen tuloksia verrattiin siihen, miten kohderyhmä koki perehdyttämisen suhteessa perehdyttämisen teoriaan. Tutkimuksessa saadut tulokset auttavat WinNovan opetushenkilöstön perehdyttämisen kehittämisessä.