Hoitajien valmiudet keskustella kuolemasta syöpäpotilaan ja hänen läheistensä kanssa
Thulin, Jesse; Salin, Salla (2010)
Thulin, Jesse
Salin, Salla
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120317023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120317023
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitajien valmiuksia keskustella kuolemasta syöpäpotilaan sekä hänen läheistensä kanssa ja selvittää, millaisia kehitystarpeita hoitajilla on aiheeseen liittyen. Tehtävänä on selvittää millaiseksi hoitajat kokevat valmiutensa, miten valmiudet ovat kehittyneet ja miten niitä voisi hoitajien mielestä kehittää. Tehtävänä on myös selvittää, mitä asioita hoitajat pitävät tärkeinä keskustellessaan kuolemasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin strukturoimattomilla kyselylomakkeilla syöpätautien vuodeosastolla työskenteleviltä hoitajilta, jotka kokivat opinnäytetyön aiheen itselleen merkitykselliseksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tulosten mukaan hoitajat kokivat valmiutensa keskustella kuolemasta pääosin hyviksi tai melko hyviksi. Valmiuksien muodostumiseen vaikutti eniten työkokemus, mutta myös koulutus työn ohella koettiin tärkeäksi. Kuolemasta keskustelu potilaan läheisten kanssa oli hoitajien mukaan vaikeampaa kuin potilaiden kanssa. Hoitajat odottivat aloitetta keskusteluun usein potilaalta tai läheiseltä itseltään. Omahoitajuus ja työyhteisön tuki koettiin valmiuksia vahvistavina tekijöinä. Hoitajat toivoivat lisäkoulutusta kuolevan potilaan hoitotyöhön. Työnohjauksen hoitajat kokivat tarpeelliseksi ja mahdollisuuksia sen saamiseen tulee korostaa hoitajille.
Koulutusta hoitajat kertoivat tarvitsevansa enemmän. Jatkossa on hyvä selvittää, ovatko hoitajat tietoisia tarjolla olevasta koulutuksesta ja minkä tyyppiset tekijät estävät tai edesauttavat koulutukseen pääsyä. On myös hyvä selvittää vastaako tarjolla olevien koulutusten sisältö hoitajien tarpeita.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin strukturoimattomilla kyselylomakkeilla syöpätautien vuodeosastolla työskenteleviltä hoitajilta, jotka kokivat opinnäytetyön aiheen itselleen merkitykselliseksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tulosten mukaan hoitajat kokivat valmiutensa keskustella kuolemasta pääosin hyviksi tai melko hyviksi. Valmiuksien muodostumiseen vaikutti eniten työkokemus, mutta myös koulutus työn ohella koettiin tärkeäksi. Kuolemasta keskustelu potilaan läheisten kanssa oli hoitajien mukaan vaikeampaa kuin potilaiden kanssa. Hoitajat odottivat aloitetta keskusteluun usein potilaalta tai läheiseltä itseltään. Omahoitajuus ja työyhteisön tuki koettiin valmiuksia vahvistavina tekijöinä. Hoitajat toivoivat lisäkoulutusta kuolevan potilaan hoitotyöhön. Työnohjauksen hoitajat kokivat tarpeelliseksi ja mahdollisuuksia sen saamiseen tulee korostaa hoitajille.
Koulutusta hoitajat kertoivat tarvitsevansa enemmän. Jatkossa on hyvä selvittää, ovatko hoitajat tietoisia tarjolla olevasta koulutuksesta ja minkä tyyppiset tekijät estävät tai edesauttavat koulutukseen pääsyä. On myös hyvä selvittää vastaako tarjolla olevien koulutusten sisältö hoitajien tarpeita.