Luukku-järjestelmän käyttäjäystävällisyyden parantaminen : case: Helsingin kaupunki
Saikanmäki, Roni (2019)
Saikanmäki, Roni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110520622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110520622
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Helsingin kaupungilla käytössä olevan Luukku-järjestelmän käytettävyyttä. Kehitysehdotuksen ohjaavina tavoitteina toimivat käyttäjälähtöisyys ja tilausprosessin yksinkertaistaminen. Tarkoituksena oli yksinkertaistaa tilausprosessia käyttäjäystävällisyyden lisäämisellä. Työn kehitysehdotuksen laatimisessa hyödynnettiin Helsingin kaupungin KEHMET-mallia. KEHMET on Helsingin kaupungin kehitysmalli, jossa on huomioitu suoraan arkkitehtuuri, tietosuoja, tietoturva sekä hankinta. Toimeksiantaja voi hyödyntää työn lopputuloksia Luukku-järjestelmän jatkokehityksessä.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään julkisia hankintoja. Julkiset hankinnat liittyvät vahvasti Luukku-järjestelmään, sillä tilausten taustalla on yhteistyökumppaneita, jotka ovat kilpailutusten kautta päätyneet kaupungin toimittajiksi. Julkisia hankintoja käsitellään sekä yleisellä tasolla että Helsingin kaupungin näkökulmasta. Helsingin kaupungilla on käytössään HILMA-järjestelmä, jonka kautta kaikkien toimittajien on mahdollista osallistua kilpailutuksiin. Sopimukset toimittajien kanssa noudattavat hankintalakia ja sopimukset tehdään noin 1-5 vuoden pituisiksi. Sopimuskausilla Helsingin kaupunki on sitoutunut käyttämään toimittajiksi valikoituneiden yhteistyökumppaneiden palveluita ja tuotteita.
Opinnäytetyössä tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja aineiston keruumenetelmiksi valikoituvat havainnointi ja haastattelut. Havainnointia suoritettiin neljän kuukauden ajan kohdeorganisaatiossa käsiteltäessä Luukun kautta tulleita tilauksia. Haastattelut suoritettiin syyskuun 2019 aikana työyksikössä, jossa käsitellään järjestelmän kautta tulleita tilauksia.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kehitysehdotus, jossa hyödynnettiin Helsingin kaupungin KEHMET-mallia. Tiedonkeruumenetelmin kerätyn aineiston pohjalta tehtiin kehitysehdotus, jota hyödyntämällä Luukku-järjestelmästä on mahdollista saada helppokäyttöisempi loppukäyttäjille. Käytettävyyden lisäksi järjestelmässä tehtävät tilausprosessit pyritään kehittämään yksinkertaisemmaksi.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään julkisia hankintoja. Julkiset hankinnat liittyvät vahvasti Luukku-järjestelmään, sillä tilausten taustalla on yhteistyökumppaneita, jotka ovat kilpailutusten kautta päätyneet kaupungin toimittajiksi. Julkisia hankintoja käsitellään sekä yleisellä tasolla että Helsingin kaupungin näkökulmasta. Helsingin kaupungilla on käytössään HILMA-järjestelmä, jonka kautta kaikkien toimittajien on mahdollista osallistua kilpailutuksiin. Sopimukset toimittajien kanssa noudattavat hankintalakia ja sopimukset tehdään noin 1-5 vuoden pituisiksi. Sopimuskausilla Helsingin kaupunki on sitoutunut käyttämään toimittajiksi valikoituneiden yhteistyökumppaneiden palveluita ja tuotteita.
Opinnäytetyössä tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja aineiston keruumenetelmiksi valikoituvat havainnointi ja haastattelut. Havainnointia suoritettiin neljän kuukauden ajan kohdeorganisaatiossa käsiteltäessä Luukun kautta tulleita tilauksia. Haastattelut suoritettiin syyskuun 2019 aikana työyksikössä, jossa käsitellään järjestelmän kautta tulleita tilauksia.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kehitysehdotus, jossa hyödynnettiin Helsingin kaupungin KEHMET-mallia. Tiedonkeruumenetelmin kerätyn aineiston pohjalta tehtiin kehitysehdotus, jota hyödyntämällä Luukku-järjestelmästä on mahdollista saada helppokäyttöisempi loppukäyttäjille. Käytettävyyden lisäksi järjestelmässä tehtävät tilausprosessit pyritään kehittämään yksinkertaisemmaksi.