Naisyrittäjien kokemuksia Kehittyvä naisyrittäjyys Kymenlaaksossa -hankkeesta
Helkala, Maarit (2019)
Helkala, Maarit
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821486
Tiivistelmä
Hanketoimintaa kritisoidaan usein, sillä osallistujat eivät ole tyytyväisiä saamaansa hyötyyn sijoittamilleen panoksille. Kehittyvä naisyrittäjyys Kymenlaaksossa -hankkeeseen saatiin runsas osallistujamäärä, palaute hankkeesta oli positiivinen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä seikat johtivat onnistumiseen ja etsittiin piilossa olevia kehittämiskohteita. Ensimmäinen tutkimuskysymys selvitti haastateltavien kokemuksia hankkeesta. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin, mitkä aiheet ja toimintatavat kiinnostavat haastateltuja jatkossa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui hankkeista, yrittäjyydestä ja hankehakemukseen määritellyistä teemoista: digitaalisuudesta, työhyvinvoinnista, verkostoitumisesta ja palvelumuotoilusta. Liiketoimintaosaamisen lisääminen oli yksi hankkeen teemoista, siihen liittyivät digitaalisuus ja palvelumuotoilu.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Teemahaastatteluja tehtiin kuukauden aikana kahdeksan. Haastateltavat valittiin hankkeessa mukana olleista naisyrittäjistä osallistumistiheyden ja yrittäjäkokemuksen perusteella. Tämä ilmeni haastateltavien vastausteemojen valinnoissa ja painotuksissa. Osallistujien omat odotukset ja tarpeet heijastuivat kerrottuihin kokemuksiin. Haastatellut tuottivat monipuolisen tutkimusaineiston, jossa oli konkreettisia kehittämisehdotuksia tulevien hankkeiden aiheiksi ja työtavoiksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat asiakaslähtöisyyden olevan keskeinen tekijä hankkeita suunniteltaessa, jotta osallistujat ovat valmiita sitoutumaan hankkeeseen. Hankkeen teemojen on vastattava osallistujien tarpeita ja toteutustavan tuettava hyödynkokemusta. Aktiivinen osallistaminen tiedon tuottamiseen ja jatkojalostamiseen koettiin toimivaksi tavaksi oppia. Tuloksien avulla luotiin myös malli osallistujien hankkeeseen kutsumisesta ja huolenpidosta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui hankkeista, yrittäjyydestä ja hankehakemukseen määritellyistä teemoista: digitaalisuudesta, työhyvinvoinnista, verkostoitumisesta ja palvelumuotoilusta. Liiketoimintaosaamisen lisääminen oli yksi hankkeen teemoista, siihen liittyivät digitaalisuus ja palvelumuotoilu.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Teemahaastatteluja tehtiin kuukauden aikana kahdeksan. Haastateltavat valittiin hankkeessa mukana olleista naisyrittäjistä osallistumistiheyden ja yrittäjäkokemuksen perusteella. Tämä ilmeni haastateltavien vastausteemojen valinnoissa ja painotuksissa. Osallistujien omat odotukset ja tarpeet heijastuivat kerrottuihin kokemuksiin. Haastatellut tuottivat monipuolisen tutkimusaineiston, jossa oli konkreettisia kehittämisehdotuksia tulevien hankkeiden aiheiksi ja työtavoiksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat asiakaslähtöisyyden olevan keskeinen tekijä hankkeita suunniteltaessa, jotta osallistujat ovat valmiita sitoutumaan hankkeeseen. Hankkeen teemojen on vastattava osallistujien tarpeita ja toteutustavan tuettava hyödynkokemusta. Aktiivinen osallistaminen tiedon tuottamiseen ja jatkojalostamiseen koettiin toimivaksi tavaksi oppia. Tuloksien avulla luotiin myös malli osallistujien hankkeeseen kutsumisesta ja huolenpidosta.