Henkilöstön ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laadun arvioinnin kriteerit Taikassa
Pilvet, Elina (2019)
Pilvet, Elina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001211481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001211481
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus on selvittää mistä koostuu laadukas vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa ja millä kriteereillä voidaan mitata henkilöstön ja lasten välistä vuorovaikutusta laadukkaaksi. Suomalaisen varhaiskasvatuksen laadun arviointia ollaan toteuttamassa ensimmäistä kertaa kansallisella tasolla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi lokakuussa 2018, Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjan, jossa määritellään laadun arvioinnin kohteita niin kansalliselle kuin paikalliselle ja pedagogiselle tasolle. Asiakirjassa arvioinninkohteet jaettiin rakenne- ja prosessitekijöihin. Opinnäytetyössä keskityn prosessitekijään; henkilöstön ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja sen viiteen indikaattoriin. Selvitän miten henkilöstö toteuttaa laadukasta vuorovaikutusta ja sovellan tämän tiedon luomalla kriteerit millä laatua voidaan sittemmin mitata.
Teoria osuudessa kerron myönteisen vuorovaikutuksen merkityksestä, varhaiskasvatuksen laadunarvioinnista ja vuorohoidon haasteista.
Tutkimukseni on laadullinen ja aineistonkeruun suoritin haastattelemalla Seinäjoen kaupungin Taika päiväkodin henkilöstöä ja päiväkodinjohtajaa. Haastattelut suoritin kahtena ryhmähaastatteluna, jota täydensin yksilöhaastattelulla. Haastattelujen runkona käytin Karvin asettamat henkilöstön ja lapsen välisen vuorovaikutuksen -indikaattorit 1–5. Haastattelut suoritin tarkoituksella vuorohoitopäiväkodissa, sillä halusin tuoda vuorohoidon omaleimaisuuden esille.
Tutkimuksessa ilmeni, että vuorohoidon henkilöstöllä on hyvä käsitys laadukkaasta vuorovaikutuksesta, ja että tämä perustuu lapsilähtöisyyteen, henkilöstön sitoutumiseen ja lapsen tuntemiseen. Kuitenkin isot henkilöstön- ja lapsimäärät sekä hoitoaikojen vaihtelevuus tuovat haasteita vuorovaikutukselle ja sen osien toteutukselle.
Teoria osuudessa kerron myönteisen vuorovaikutuksen merkityksestä, varhaiskasvatuksen laadunarvioinnista ja vuorohoidon haasteista.
Tutkimukseni on laadullinen ja aineistonkeruun suoritin haastattelemalla Seinäjoen kaupungin Taika päiväkodin henkilöstöä ja päiväkodinjohtajaa. Haastattelut suoritin kahtena ryhmähaastatteluna, jota täydensin yksilöhaastattelulla. Haastattelujen runkona käytin Karvin asettamat henkilöstön ja lapsen välisen vuorovaikutuksen -indikaattorit 1–5. Haastattelut suoritin tarkoituksella vuorohoitopäiväkodissa, sillä halusin tuoda vuorohoidon omaleimaisuuden esille.
Tutkimuksessa ilmeni, että vuorohoidon henkilöstöllä on hyvä käsitys laadukkaasta vuorovaikutuksesta, ja että tämä perustuu lapsilähtöisyyteen, henkilöstön sitoutumiseen ja lapsen tuntemiseen. Kuitenkin isot henkilöstön- ja lapsimäärät sekä hoitoaikojen vaihtelevuus tuovat haasteita vuorovaikutukselle ja sen osien toteutukselle.