Kaappaa kasvis -kampanjaviikon vaikuttavuusarviointi
Mytkäniemi, Minna (2011)
Mytkäniemi, Minna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025475
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alakoululaisten kasvisten käyttöä koulussa ja kotona ennen ja jälkeen Kaappaa kasvis -kampanjaviikkoa sekä itse kampanjaviikolla. Lisäksi seurattiin myös kasvisten käytön muutoksia kouluruokailussa ja selvitettiin koululaisten ja ruokapalveluhenkilöstön kokemuksia Kaappaa kasvis -kampanjaviikosta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat alakoulun oppilaat esikouluikäisistä 6.-luokkalaisiin sekä ruokapalveluhenkilöstö seitsemässä eteläpohjanmaalaisessa alakoulussa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikön ravitsemusasiantuntija Hilpi Linjaman sekä Kotimaiset kasvikset ry:n Päivi Jämsénin kanssa.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella sekä teemahaastatteluilla. Aineistonkeruu toteutettiin viikoilla 34, 36 ja 40. Ruokapalveluhenkilöstö piti viikoilla 35–37 kirjaa myös kasvisten kulutuksesta kouluissa.
Tutkimuksessa selvisi, että koululaiset söivät enemmän kasviksia kampanjaviikon aikana. Viikon jälkeen käyttö taantui kouluissa entiselle tasolleen, mutta kotikäyttö lisääntyi. Kampanjaviikon ansiosta koululaisten kasvisten tuntemus myös parani. Kasviskourallisten tavoitemäärä – kuusi kourallista päivässä – saavutettiin. Ruokapalveluhenkilöstö koki kampanjaviikon mielenkiintoisena ja hyvin tärkeänä asiana. Kampanjaviikko sai suuren suosion ja sitä toivottiin vuotuiseksi teemaviikoksi.
Kasvisten käyttöä kouluissa voitaisiin lisätä kiinnittämällä huomiota ruokalinjaston toimivuuteen eli siihen, miten ruoka on tarjolla. Lisäksi salaattiainekset voisivat olla erikseen tarjolla, josta voi koota mieleisensä annoksen. Välipalat olisivat myös hyvä keino lisätä kasvisten käyttöä.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella sekä teemahaastatteluilla. Aineistonkeruu toteutettiin viikoilla 34, 36 ja 40. Ruokapalveluhenkilöstö piti viikoilla 35–37 kirjaa myös kasvisten kulutuksesta kouluissa.
Tutkimuksessa selvisi, että koululaiset söivät enemmän kasviksia kampanjaviikon aikana. Viikon jälkeen käyttö taantui kouluissa entiselle tasolleen, mutta kotikäyttö lisääntyi. Kampanjaviikon ansiosta koululaisten kasvisten tuntemus myös parani. Kasviskourallisten tavoitemäärä – kuusi kourallista päivässä – saavutettiin. Ruokapalveluhenkilöstö koki kampanjaviikon mielenkiintoisena ja hyvin tärkeänä asiana. Kampanjaviikko sai suuren suosion ja sitä toivottiin vuotuiseksi teemaviikoksi.
Kasvisten käyttöä kouluissa voitaisiin lisätä kiinnittämällä huomiota ruokalinjaston toimivuuteen eli siihen, miten ruoka on tarjolla. Lisäksi salaattiainekset voisivat olla erikseen tarjolla, josta voi koota mieleisensä annoksen. Välipalat olisivat myös hyvä keino lisätä kasvisten käyttöä.