Varsojen ruokinta : Varsakasvatus Suomessa
Myllykoski, Anna-Kaisa (2009)
Myllykoski, Anna-Kaisa
Hämeen ammattikorkeakoulu
2009
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905203008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905203008
Tiivistelmä
Työ liittyy yhteispohjoismaiseen tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa hevosten ryhmäkasvatusolosuhteita. Hankkeessa halutaan kehittää käytännön ratkaisuja, joilla parannetaan hevosen hyvinvointia ja ihmisten turvallisuutta. Opinnäytetyön tilaaja on MTT Hevostalous. Tarkoituksena on selvittää, miten varsoja ruokitaan maitovarsasta vuotiaaksi asti sekä verrata eri maiden ruokintasuosituksia. Teoriaosassa käydään läpi ruokinnan lisäksi varsojen kehittyvää ruuansulatustoimintaa hyödyntäen viimeisimpiä tutkimuksia aiheesta. Tutkimuksien lisäksi aineistona on alan kirjallisuutta, ruokintaoppaita sekä ruokinta-aiheisia Internet-artikkeleita.
Käytännön ruokintaa selvitettiin varsakasvattajia haastattelemalla. Yhteensä tiloja oli 20 kappaletta. Käytettyjen rehujen ja ruokintamäärien lisäksi haluttiin tutustua karkearehujen koostumustietoihin sekä selvittää, miten nurmimaita tiloilla hoidetaan. Karkearehuista otettiin näytteitä rehuanalyyseja varten. Ruokinnan sopivuus laskettiin ruokintaohjelma PC-Horsen avulla.
Varsakasvattajat eivät olleet erityisen kiinnostuneita nurmienhoidosta, sillä vastauksissa ei aina osattu antaa täsmällistä tietoa. Eniten vaikeuksia tuottivat kysymykset lannoituksista sekä nurmien kasvilajeista. Rehuanalyyseja löytyi puolelta tiloista, mutta käytännön ruokinnassa luotettiin pääosin näppituntumaan. Varsojen ruokinnassa oli enimmäkseen onnistuttu hyvin. Yleisimmät puutokset olivat kivennäisissä ja vitamiineissa. Tuloksissa tulee ottaa huomioon, ettei kaikista rehuista ollut analyysitietoja.
Vertailussa olleet 10 rehunäytettä olivat koostumus- ja ravintoainelaadultaan kohtalaisia, sillä esimerkiksi valkuaismäärät jäivät hyvin alhaisiksi. Myös kivennäismäärät olivat rehuissa vähäisiä.
Varsakasvattajat voisivat olla nykyistä kiinnostuneempia nurmien hoidosta sekä rehujen ravintoainearvoista, sillä karkearehut ovat ruokinnan perusta.
Käytännön ruokintaa selvitettiin varsakasvattajia haastattelemalla. Yhteensä tiloja oli 20 kappaletta. Käytettyjen rehujen ja ruokintamäärien lisäksi haluttiin tutustua karkearehujen koostumustietoihin sekä selvittää, miten nurmimaita tiloilla hoidetaan. Karkearehuista otettiin näytteitä rehuanalyyseja varten. Ruokinnan sopivuus laskettiin ruokintaohjelma PC-Horsen avulla.
Varsakasvattajat eivät olleet erityisen kiinnostuneita nurmienhoidosta, sillä vastauksissa ei aina osattu antaa täsmällistä tietoa. Eniten vaikeuksia tuottivat kysymykset lannoituksista sekä nurmien kasvilajeista. Rehuanalyyseja löytyi puolelta tiloista, mutta käytännön ruokinnassa luotettiin pääosin näppituntumaan. Varsojen ruokinnassa oli enimmäkseen onnistuttu hyvin. Yleisimmät puutokset olivat kivennäisissä ja vitamiineissa. Tuloksissa tulee ottaa huomioon, ettei kaikista rehuista ollut analyysitietoja.
Vertailussa olleet 10 rehunäytettä olivat koostumus- ja ravintoainelaadultaan kohtalaisia, sillä esimerkiksi valkuaismäärät jäivät hyvin alhaisiksi. Myös kivennäismäärät olivat rehuissa vähäisiä.
Varsakasvattajat voisivat olla nykyistä kiinnostuneempia nurmien hoidosta sekä rehujen ravintoainearvoista, sillä karkearehut ovat ruokinnan perusta.