Miesten lapsettomuus : lapseton omasta tahdosta
Nyqvist, Nelli; Vähätalo, Jemina (2020)
Nyqvist, Nelli
Vähätalo, Jemina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102021454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102021454
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa suomalaisten miesten vapaaehtoiseen lapsettomuuteen vaikuttavista tekijöistä ja parantaa ymmärrystä siitä, miten miehet kokevat vapaaehtoisen lapsettomuuden sekä yhteiskunnan mahdollisesti luoman paineen. Tavoitteena oli nostattaa keskustelua ja lisätä myös hyväksyntää miesten henkilökohtaisiin valintoihin perhesuunnitteluun liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin työelämäyhteistyönä Viva-viisaat valinnat hankkeen kanssa.
Työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistona ovat litteroidut keskustelut viiden vapaaehtoisesti lapsettoman miehen kanssa. Keskustelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluissa käsiteltiin perhekäsitystä, vapaaehtoisen lapsettomuuden motiiveja, vaikutusta parisuhteeseen sekä lapsettomuuspäätöksen kokemista ja osuutta omassa elämänkulussa.
Aineiston analyysi toteutettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen lopullisten teemojen muodostuessa tutkimusaineistosta. Aineistosta muodostettiin neljä pääkategoriaa: perhekäsitys, lapsettomuuden motiivit, vaikutus parisuhteeseen sekä päätöksen lopullisuus.
Tutkimuksen tulokset voidaan kuvata prosessina, eräänlaisina toisiinsa liittyvinä seurannaistekijöinä. Vastaajien käsitys perheen määritelmästä oli kullakin sama; se voi olla talous ilman lapsia. Perhekäsitys taustoittaa lapsettoman elämän motiiveja, jotka ovat tämän tutkimuksen perusteella kiteytettävissä viiteen pääsyyhyn: Mukavuudenhalu ja ”laiskuus”, haluttomuus ja kiinnostamattomuus lapsia kohtaan, taloudelliset perusteet, epävarmuus/pelko lapsia tai kasvatustehtäviä kohtaan sekä globaali huoli. Valinta lapsettomuudesta puolestaan vaikutti parinvalintaan ja parisuhteeseen ja siten luontevasti myös yhteiseen päätökseen olla lapseton. Kukin haastatelluista pitivät päätöstään lopullisena.
Aiempaa tutkimusta vapaaehtoisesta lapsettomuudesta Suomessa juuri miesten näkökulmasta löytyy niukasti. Tämän tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä miesten näkökulman esille saamiseksi. Tutkimusta voidaan hyödyntää aihepiirin avaajana ja menetelmiltään ja laajuudeltaan eri tavoin toteutettujen jatkotutkimusten perustana.
Työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistona ovat litteroidut keskustelut viiden vapaaehtoisesti lapsettoman miehen kanssa. Keskustelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluissa käsiteltiin perhekäsitystä, vapaaehtoisen lapsettomuuden motiiveja, vaikutusta parisuhteeseen sekä lapsettomuuspäätöksen kokemista ja osuutta omassa elämänkulussa.
Aineiston analyysi toteutettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen lopullisten teemojen muodostuessa tutkimusaineistosta. Aineistosta muodostettiin neljä pääkategoriaa: perhekäsitys, lapsettomuuden motiivit, vaikutus parisuhteeseen sekä päätöksen lopullisuus.
Tutkimuksen tulokset voidaan kuvata prosessina, eräänlaisina toisiinsa liittyvinä seurannaistekijöinä. Vastaajien käsitys perheen määritelmästä oli kullakin sama; se voi olla talous ilman lapsia. Perhekäsitys taustoittaa lapsettoman elämän motiiveja, jotka ovat tämän tutkimuksen perusteella kiteytettävissä viiteen pääsyyhyn: Mukavuudenhalu ja ”laiskuus”, haluttomuus ja kiinnostamattomuus lapsia kohtaan, taloudelliset perusteet, epävarmuus/pelko lapsia tai kasvatustehtäviä kohtaan sekä globaali huoli. Valinta lapsettomuudesta puolestaan vaikutti parinvalintaan ja parisuhteeseen ja siten luontevasti myös yhteiseen päätökseen olla lapseton. Kukin haastatelluista pitivät päätöstään lopullisena.
Aiempaa tutkimusta vapaaehtoisesta lapsettomuudesta Suomessa juuri miesten näkökulmasta löytyy niukasti. Tämän tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä miesten näkökulman esille saamiseksi. Tutkimusta voidaan hyödyntää aihepiirin avaajana ja menetelmiltään ja laajuudeltaan eri tavoin toteutettujen jatkotutkimusten perustana.