Kotihoidon laatu työntekijän näkökulmasta : kyselytutkimus Rauman kotihoidon työntekijöille
Salmi, Tanja; Halonen-Välimaa, Katja (2020)
Salmi, Tanja
Halonen-Välimaa, Katja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923394
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman kotihoidon laatua työntekijänäkökulmasta, mitkä asiat vaikuttavat palveluiden ja hoidon laatuun, miten työntekijät kokivat antamansa palveluiden/hoidon laadun ja mitkä ovat heidän kehittämisajatuksiansa laadusta.
Tutkimuksen lähestymistapa oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Sähköinen lomakekysely lähetettiin kaikille Rauman kaupungin kotihoidon päivittäistä hoiva- ja hoitotyötä tekevälle henkilökunnalle. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Vastauksia palautui 45 %. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin tilastollisesti Tixel tilasto-ohjelmaa käyttäen ja kirjallisiin aineistoihin verraten.
Tulosten mukaan hoitajat ottavat hyvin huomioon asiakkaidensa kokonaisvaltaiset tarpeet kotikäynnillä. Asiakkaan hoito ja palvelu toteutetaan pääsääntöisesti niin, että asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Kotihoidon asiakas ei kuitenkaan pysty kovin hyvin vaikuttamaan oman päivänsä kulkuun. Sovittuja käyntiaikoja pyritään noudattamaan hyvin, vaikka se onkin usein vaikeaa. Avoimista vastauksista nousi useita kehittämisajatuksia. Kotihoitotiimien kokoa toivottiin pienemmäksi, näin hoitajien vaihtuvuus olisi vähäisempää. Keskustelua asiakkaista ja parempaa tiedonkulkua toivottiin enemmän tiimien välillä. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien yhteistyön parantamiseksi ehdotettiin yhteisiä palavereja. Esimiehiltä toivottiin läheisempää ja avoimempaa yhteistyötä työntekijöiden kanssa. Uusien työntekijöiden perehdytystä pidettiin tärkeänä tasaisen laadun tekijänä ja sitä toivottiin paremmaksi. Vastaajien mielestä laatuun vaikuttavia tekijöitä olivat myös hoitajien osaamisen kartoittaminen ja riittävä henkilökunta. The purpose of the thesis was to determine the quality of Rauma's home care from the employees’ perspective, what issues affect the quality of services and care, how employees perceived the quality of services/care they provided, and what their developmental ideas are about quality.
The approach of the study was quantitative. The collection of research data was carried out through an electronic questionnaire containing structured as well as open questions. An electronic form survey was sent to all staff doing daily care and nursing care in the city of Rauma. Responding to the survey was optional. Answers were received 45 %. The results of this study were statistically processed using the Tixel Statistical Programme and compared to written materials.
According to the results, carers are very mindful of their clients' holistic needs at home visits. Customers care and service are, as a rule, carried out in such a way that the customer's inclusion and sovereignty is respected. However, the home care customer is not very well able to influence the course of their own day. It is often difficult to adhere to the agreed call times. Several development ideas emerged from the open answers. The sizes of home care teams were hoped for smaller. This would see a lower turnover of carers. More discussion about customers and a better flow of information was hoped for between the home care teams. Joint palavers were proposed to improve cooperation between practical nurses and registered nurses. A closer and more transparent collaboration with employees was hoped from supervisors. The familiarization of new employees was considered an important factor of consistent quality and was hoped for better. In the opinion of the respondents, factors affecting quality also included surveying the competence of carers and adequate staff.
Tutkimuksen lähestymistapa oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Sähköinen lomakekysely lähetettiin kaikille Rauman kaupungin kotihoidon päivittäistä hoiva- ja hoitotyötä tekevälle henkilökunnalle. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Vastauksia palautui 45 %. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin tilastollisesti Tixel tilasto-ohjelmaa käyttäen ja kirjallisiin aineistoihin verraten.
Tulosten mukaan hoitajat ottavat hyvin huomioon asiakkaidensa kokonaisvaltaiset tarpeet kotikäynnillä. Asiakkaan hoito ja palvelu toteutetaan pääsääntöisesti niin, että asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Kotihoidon asiakas ei kuitenkaan pysty kovin hyvin vaikuttamaan oman päivänsä kulkuun. Sovittuja käyntiaikoja pyritään noudattamaan hyvin, vaikka se onkin usein vaikeaa. Avoimista vastauksista nousi useita kehittämisajatuksia. Kotihoitotiimien kokoa toivottiin pienemmäksi, näin hoitajien vaihtuvuus olisi vähäisempää. Keskustelua asiakkaista ja parempaa tiedonkulkua toivottiin enemmän tiimien välillä. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien yhteistyön parantamiseksi ehdotettiin yhteisiä palavereja. Esimiehiltä toivottiin läheisempää ja avoimempaa yhteistyötä työntekijöiden kanssa. Uusien työntekijöiden perehdytystä pidettiin tärkeänä tasaisen laadun tekijänä ja sitä toivottiin paremmaksi. Vastaajien mielestä laatuun vaikuttavia tekijöitä olivat myös hoitajien osaamisen kartoittaminen ja riittävä henkilökunta.
The approach of the study was quantitative. The collection of research data was carried out through an electronic questionnaire containing structured as well as open questions. An electronic form survey was sent to all staff doing daily care and nursing care in the city of Rauma. Responding to the survey was optional. Answers were received 45 %. The results of this study were statistically processed using the Tixel Statistical Programme and compared to written materials.
According to the results, carers are very mindful of their clients' holistic needs at home visits. Customers care and service are, as a rule, carried out in such a way that the customer's inclusion and sovereignty is respected. However, the home care customer is not very well able to influence the course of their own day. It is often difficult to adhere to the agreed call times. Several development ideas emerged from the open answers. The sizes of home care teams were hoped for smaller. This would see a lower turnover of carers. More discussion about customers and a better flow of information was hoped for between the home care teams. Joint palavers were proposed to improve cooperation between practical nurses and registered nurses. A closer and more transparent collaboration with employees was hoped from supervisors. The familiarization of new employees was considered an important factor of consistent quality and was hoped for better. In the opinion of the respondents, factors affecting quality also included surveying the competence of carers and adequate staff.