"SURURYHMÄSSÄ EN OLE YKSIN SURUNI KANSSA" : Vertaistuki seurakuntien sururyhmissä
Ylikoski, Erja (2011)
Ylikoski, Erja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215122
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Ylikoski, Erja. ”Sururyhmässä en ole yksin suruni kanssa”. Vertaistuki seurakuntien sururyhmissä. Diak Länsi, Pori, syksy 2011, 57 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) – diakonissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla sururyhmään osallistuvien kokemuksia ryhmään osallistumisesta sekä kuvailla vertaistuen merkitystä sureville. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää seurakuntien sururyhmätoimintaa Kouvolan seurakuntayhtymän alueella.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella kolmesta sururyhmästä yhteistyössä seurakuntien sururyhmätoiminnasta vastaavien työntekijöiden kanssa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin taustakysymyksiä lukuun ottamatta aineistonlähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni kuulluksi tulemisen kokemuksen tärkeys sureville. Surevalle oli tärkeää mahdollisuus puhumalla jakamiseen ja tunteiden purkamiseen. Omien kokemusten jakaminen sekä muiden kokemusten kuuleminen koettiin vapauttavana sekä tukea antavana surutyöhön. Sururyhmien ohjaajien tiedot ja taidot tukivat läheistään surevaa ihmistä. Sielunhoidollisista välineistä virsimusiikki ja rukous auttoivat surun käsittelyssä. Kuulluksi tuleminen ja kokemuksellinen vuorovaikutus sururyhmissä sekä ammattilaisten ja sielunhoidollisten välineiden kautta saatu tuki edistivät vertaistuellisuutta ryhmissä. Sururyhmien kehittämisehdotuksina tuotiin esille mm. jatkosururyhmän perustamisen tarve sekä sururyhmäkokoontumisten määrän lisääminen.
Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää erityisesti kehitettäessä Kouvolan seurakuntayhtymän seurakuntien sururyhmätoimintaa ja sururyhmissä ilmenevää vertaistuellisuuden ulottuvuutta.
Asiasanat: suru, surutyö, sururyhmä, vertaistuki, sielunhoito
Ylikoski, Erja. ”Sururyhmässä en ole yksin suruni kanssa”. Vertaistuki seurakuntien sururyhmissä. Diak Länsi, Pori, syksy 2011, 57 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) – diakonissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla sururyhmään osallistuvien kokemuksia ryhmään osallistumisesta sekä kuvailla vertaistuen merkitystä sureville. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää seurakuntien sururyhmätoimintaa Kouvolan seurakuntayhtymän alueella.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella kolmesta sururyhmästä yhteistyössä seurakuntien sururyhmätoiminnasta vastaavien työntekijöiden kanssa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin taustakysymyksiä lukuun ottamatta aineistonlähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni kuulluksi tulemisen kokemuksen tärkeys sureville. Surevalle oli tärkeää mahdollisuus puhumalla jakamiseen ja tunteiden purkamiseen. Omien kokemusten jakaminen sekä muiden kokemusten kuuleminen koettiin vapauttavana sekä tukea antavana surutyöhön. Sururyhmien ohjaajien tiedot ja taidot tukivat läheistään surevaa ihmistä. Sielunhoidollisista välineistä virsimusiikki ja rukous auttoivat surun käsittelyssä. Kuulluksi tuleminen ja kokemuksellinen vuorovaikutus sururyhmissä sekä ammattilaisten ja sielunhoidollisten välineiden kautta saatu tuki edistivät vertaistuellisuutta ryhmissä. Sururyhmien kehittämisehdotuksina tuotiin esille mm. jatkosururyhmän perustamisen tarve sekä sururyhmäkokoontumisten määrän lisääminen.
Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää erityisesti kehitettäessä Kouvolan seurakuntayhtymän seurakuntien sururyhmätoimintaa ja sururyhmissä ilmenevää vertaistuellisuuden ulottuvuutta.
Asiasanat: suru, surutyö, sururyhmä, vertaistuki, sielunhoito