Pohdintoja varhaiskasvatuksen opettajan työn äärellä. Mitä tarkoittaa jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa?
Kivimäki, Mari (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120326075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120326075
Tiivistelmä
Tiivistelmä opinnäytetyöstä
Pohdintoja varhaiskasvatuksen opettajan työn äärellä. Mitä tarkoittaa jaettu
pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa? / Reflections at early childhood
education teacher work. What means pedagogical leadership in early childhood
education?
Opinnäytetyöni soveltuu virittämään pedagogista keskustelua työyhteisöissä, tiimeissä sekä varhaiskasvatuksen lähihoitajien että varhaiskasvatuksen sosionomiopiskelijoiden keskuudessa
Opinnäytetyöni käsittelee lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (lapsen vasu) toteuttamiseen sisältyvän prosessin vaiheita, kuten lapsen havainnointia ja havainnoinnin tavoitteita, lapsen osallisuutta ja lapsen osallisuuden määritelmiä sekä pedagogista dokumentointia. Opinnäytetyössä pohditaan ja selvitetään, mitä tarkoittaa jaettu pedagoginen johtajuus ja opettajajohtajuus, sekä mikä merkitys on kasvattajan omalla osallisuudella.
Pedagoginen johtajuus koskettaa kaikkea varhaiskasvatuksessa tehtävää työtä. Pedagogiseen johtajuuteen sisältyvät lasten kanssa tehtävän työn ja työn jakamisen näkökulmasta myös organisaatio, päiväkodin johtajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat sekä muu kasvatushenkilöstö. Esimerkiksi lapsen havainnointiin ja havainnoinnin tavoitteisiin pedagoginen johtajuus sisältyy varhaiskasvatuksen opettajan tehtävän kautta. Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänä on luoda selkeät ja pedagogisesti kestävät perusteet havainnoinnin prosessille. Tämä edellyttää, että varhaiskasvatuksen opettaja avaa valintojensa sisältöä sekä osoittaa niiden pedagogiset perustelut varhaiskasvatuksen lastenhoitajille, jotta havainnoinnin prosessin on mahdollista onnistua ja toteutua. Näin toimimalla, jaettu pedagoginen johtajuus voi toteutua sillon, kun yhteisistä käytänteistä on sovittu. Lapsen vasuprosessissa varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen prosessin osaaminen vahvistaa myös tiimissä toteutettavaa pedagogista toimintaa. Pedagogisen toiminnan toteutuminen edellyttää käsitteiden taustalla olevan teorian avaamista, ymmärtämistä sekä tiedon jakamista.
Ensisijainen tarkoitus opinnäytetyöllä on avata siinä käsiteltäviä teemoja kaikille varhaiskasvattajille, mikä avaa mahdollisuuden pedagogisen keskustelukulttuurin juurruttamiseen työyhteisöissä. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajilta edellytetään myös jaetun johtajuuden toteuttamista, mihin sisältyvät pedagogiikan hallinta ja työn kehittäminen yhdessä varhaiskasvatuksen opettajan kanssa. Lapsen vasuprosessin keskeisten käsitteiden sisältöjen avaamisen jälkeen varhaiskasvatuksen opettajalla on mahdollisuus toteuttaa sellaista opettajajohtajuutta, jota Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kaikilta kasvattajilta edellytetään. Tekstien rinnalle olen liittänyt mukaan kuvioita, joiden toivon havainnollistavan tekstin sisältöä myös visuaalisesta näkökulmasta sekä selkiyttävän opinnäytetyön sisällön käytettävyyttä. Joitakin kuvioita olen laittanut liitteiksi, käytettäväksi esimerkiksi huoneentaulun tapaan tai keskustelujen tukena havainnollistamaan prosessia.
Pohdintoja varhaiskasvatuksen opettajan työn äärellä. Mitä tarkoittaa jaettu
pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa? / Reflections at early childhood
education teacher work. What means pedagogical leadership in early childhood
education?
Opinnäytetyöni soveltuu virittämään pedagogista keskustelua työyhteisöissä, tiimeissä sekä varhaiskasvatuksen lähihoitajien että varhaiskasvatuksen sosionomiopiskelijoiden keskuudessa
Opinnäytetyöni käsittelee lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (lapsen vasu) toteuttamiseen sisältyvän prosessin vaiheita, kuten lapsen havainnointia ja havainnoinnin tavoitteita, lapsen osallisuutta ja lapsen osallisuuden määritelmiä sekä pedagogista dokumentointia. Opinnäytetyössä pohditaan ja selvitetään, mitä tarkoittaa jaettu pedagoginen johtajuus ja opettajajohtajuus, sekä mikä merkitys on kasvattajan omalla osallisuudella.
Pedagoginen johtajuus koskettaa kaikkea varhaiskasvatuksessa tehtävää työtä. Pedagogiseen johtajuuteen sisältyvät lasten kanssa tehtävän työn ja työn jakamisen näkökulmasta myös organisaatio, päiväkodin johtajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat sekä muu kasvatushenkilöstö. Esimerkiksi lapsen havainnointiin ja havainnoinnin tavoitteisiin pedagoginen johtajuus sisältyy varhaiskasvatuksen opettajan tehtävän kautta. Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänä on luoda selkeät ja pedagogisesti kestävät perusteet havainnoinnin prosessille. Tämä edellyttää, että varhaiskasvatuksen opettaja avaa valintojensa sisältöä sekä osoittaa niiden pedagogiset perustelut varhaiskasvatuksen lastenhoitajille, jotta havainnoinnin prosessin on mahdollista onnistua ja toteutua. Näin toimimalla, jaettu pedagoginen johtajuus voi toteutua sillon, kun yhteisistä käytänteistä on sovittu. Lapsen vasuprosessissa varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen prosessin osaaminen vahvistaa myös tiimissä toteutettavaa pedagogista toimintaa. Pedagogisen toiminnan toteutuminen edellyttää käsitteiden taustalla olevan teorian avaamista, ymmärtämistä sekä tiedon jakamista.
Ensisijainen tarkoitus opinnäytetyöllä on avata siinä käsiteltäviä teemoja kaikille varhaiskasvattajille, mikä avaa mahdollisuuden pedagogisen keskustelukulttuurin juurruttamiseen työyhteisöissä. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajilta edellytetään myös jaetun johtajuuden toteuttamista, mihin sisältyvät pedagogiikan hallinta ja työn kehittäminen yhdessä varhaiskasvatuksen opettajan kanssa. Lapsen vasuprosessin keskeisten käsitteiden sisältöjen avaamisen jälkeen varhaiskasvatuksen opettajalla on mahdollisuus toteuttaa sellaista opettajajohtajuutta, jota Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kaikilta kasvattajilta edellytetään. Tekstien rinnalle olen liittänyt mukaan kuvioita, joiden toivon havainnollistavan tekstin sisältöä myös visuaalisesta näkökulmasta sekä selkiyttävän opinnäytetyön sisällön käytettävyyttä. Joitakin kuvioita olen laittanut liitteiksi, käytettäväksi esimerkiksi huoneentaulun tapaan tai keskustelujen tukena havainnollistamaan prosessia.