Hiljainen ja näkymätön hoitoväsymys : pitkäaikaissairaan hoitoväsymyksen tarkastelua fatigue-käsitteen kautta
Peltola, Jaana; Raekumpu, Tanja (2009)
Peltola, Jaana
Raekumpu, Tanja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
hoitohenkilöstö
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906023594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906023594
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on kuvata pitkäaikaissairaan
hoitoväsymystä fatigue-käsitteen kautta. Toivomme, että työmme avulla hoitohenkilökunta ja
sairaanhoidon opiskelijat saavat käsityksen hoitoväsymyksestä ja niistä keinoista, joilla he voivat
helpottaa potilaan oloa ja auttaa häntä jaksamaan sairautensa kanssa.
Pitkäaikaissairauksiin liittyy paljon henkisesti kuormittavia tekijöitä. Onkin oletettavaa, että
hoitoväsymystä esiintyy kaikissa pitkäaikaissairauksissa, joissa sairaus vaikuttaa potilaan
jokapäiväiseen elämään ja vaatii sairastuneelta päivittäin sairauden vaatimuksien huomioon ottamista. Hoitoväsymys on hiljaista ja näkymätöntä eivätkä muut ihmiset välttämättä huomaa sitä. Hoitoväsymyksestä puhuminen koetaan vaikeana, koska ilmiö on vieras ja asian ilmaiseminen on
vaikeaa käsitteiden puuttumisen vuoksi. Myös hoitohenkilökunta tuntee hoitoväsymystä huonosti ja
valmiudet tukea hoitoväsymyksestä kärsivää ihmistä ovat rajalliset puutteellisen tiedon vuoksi.
Kuitenkin juuri hoitajat ovat avainasemassa hoitoväsymyksen esille tuomisessa. Vasta viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota tähän ilmiöön.
Kirjallisuuskatsauksessamme olemme esitelleet tutkimuksia, joissa hoitoväsymystä ilmenee
erityyppisten pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Kaikissa näissä tutkimuksissa hoitoväsymyksen olemassaolo ja vaikuttavuus elämässä on tullut voimakkaasti esiin. Hoitoväsymykseen näyttäisi
liittyvän runsaasti eri käsitteitä kuten uupuminen, depressio, ahdistus, pelko, yksinäisyys,
eristäytyneisyys, motivaatio ja hoitoon sitoutuminen. Se millaisessa suhteessa nämä käsitteet ovat
toisiinsa jäi meille epäselväksi. Näistä käsitteistä osa saattaa olla hoitoväsymyksen taustalla, osa on syy hoitoväsymykseen ja osa seurausta hoitoväsymyksestä.
Tutkimuksissa kuvattiin hoitoväsymykseen liittyvän fysiologisia, psykologisia, kognitiivisia ja sosiaalisia tekijöitä eli se vaikuttaa monitahoisesti pitkäaikaissairaan elämään. Hoitoväsymykseen
liittyy yleistä voimattomuuden tunnetta, jota saattaa olla vaikea kuvailla. Hoitoväsymyksen syntyyn
vaikuttivat fysiologiset, kronobiologiset, psykologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.
Hoitoväsymyksen selviytymiskeinoja kuvattiin monipuolisesti. Keskeistä oli oman jaksamisen ja
rajallisuuden tiedostaminen ja hyväksyminen. Potilaat toivoivat myös tehokkaampaa puuttumista
hoitoväsymykseensä.
Tulosten mukaan muiden ihmisten on vaikea ymmärtää, mistä hoitoväsymyksessä on kyse.
Toivommekin, että vähitellen tietoisuus hoitoväsymyksestä lisääntyy ja sen huomioiminen muotoutuu luonnolliseksi osaksi pitkäaikaissairaan potilaan kohtaamista ja hoitoa.
hoitoväsymystä fatigue-käsitteen kautta. Toivomme, että työmme avulla hoitohenkilökunta ja
sairaanhoidon opiskelijat saavat käsityksen hoitoväsymyksestä ja niistä keinoista, joilla he voivat
helpottaa potilaan oloa ja auttaa häntä jaksamaan sairautensa kanssa.
Pitkäaikaissairauksiin liittyy paljon henkisesti kuormittavia tekijöitä. Onkin oletettavaa, että
hoitoväsymystä esiintyy kaikissa pitkäaikaissairauksissa, joissa sairaus vaikuttaa potilaan
jokapäiväiseen elämään ja vaatii sairastuneelta päivittäin sairauden vaatimuksien huomioon ottamista. Hoitoväsymys on hiljaista ja näkymätöntä eivätkä muut ihmiset välttämättä huomaa sitä. Hoitoväsymyksestä puhuminen koetaan vaikeana, koska ilmiö on vieras ja asian ilmaiseminen on
vaikeaa käsitteiden puuttumisen vuoksi. Myös hoitohenkilökunta tuntee hoitoväsymystä huonosti ja
valmiudet tukea hoitoväsymyksestä kärsivää ihmistä ovat rajalliset puutteellisen tiedon vuoksi.
Kuitenkin juuri hoitajat ovat avainasemassa hoitoväsymyksen esille tuomisessa. Vasta viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota tähän ilmiöön.
Kirjallisuuskatsauksessamme olemme esitelleet tutkimuksia, joissa hoitoväsymystä ilmenee
erityyppisten pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Kaikissa näissä tutkimuksissa hoitoväsymyksen olemassaolo ja vaikuttavuus elämässä on tullut voimakkaasti esiin. Hoitoväsymykseen näyttäisi
liittyvän runsaasti eri käsitteitä kuten uupuminen, depressio, ahdistus, pelko, yksinäisyys,
eristäytyneisyys, motivaatio ja hoitoon sitoutuminen. Se millaisessa suhteessa nämä käsitteet ovat
toisiinsa jäi meille epäselväksi. Näistä käsitteistä osa saattaa olla hoitoväsymyksen taustalla, osa on syy hoitoväsymykseen ja osa seurausta hoitoväsymyksestä.
Tutkimuksissa kuvattiin hoitoväsymykseen liittyvän fysiologisia, psykologisia, kognitiivisia ja sosiaalisia tekijöitä eli se vaikuttaa monitahoisesti pitkäaikaissairaan elämään. Hoitoväsymykseen
liittyy yleistä voimattomuuden tunnetta, jota saattaa olla vaikea kuvailla. Hoitoväsymyksen syntyyn
vaikuttivat fysiologiset, kronobiologiset, psykologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.
Hoitoväsymyksen selviytymiskeinoja kuvattiin monipuolisesti. Keskeistä oli oman jaksamisen ja
rajallisuuden tiedostaminen ja hyväksyminen. Potilaat toivoivat myös tehokkaampaa puuttumista
hoitoväsymykseensä.
Tulosten mukaan muiden ihmisten on vaikea ymmärtää, mistä hoitoväsymyksessä on kyse.
Toivommekin, että vähitellen tietoisuus hoitoväsymyksestä lisääntyy ja sen huomioiminen muotoutuu luonnolliseksi osaksi pitkäaikaissairaan potilaan kohtaamista ja hoitoa.