Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen vaikutus luontoretkellä

Abstract

Tällä opinnäytetyöllä oli kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli kartoittaa aistikokemuksia luontoretken yhteydessä ja toinen tavoite oli selvittää tarinallistamisen vaikutukset aistikokemuksiin luontoretkellä. Opinnäytetyö on osa Matkailijan moniaistinen palvelukokemus –hanketta, jonka tarkoituksena on palvelumuotoilun menetelmiä soveltamalla selvittää asiakkaan kokemuksia siitä, miten moniaistinen palvelutarjonta vaikuttaa palvelun kokemiseen, kohtaamiseen sekä kysyntään. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Nuuksion Taika Oy, joka toimii Nuuksion kansallispuiston puitteissa ja tarjoaa luontoon soveltuvaa ohjelmaa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostaa yhdessä teorian moniaistiselle luontoretkelle. Teoreettinen viitekehys koostuu neljän eri aihealueen tarkastelusta. Nämä aihealueet ovat moniaistisuus, luontomatkailu, palvelu- ja elämystuote sekä tarinallistaminen.

Matkailijan moniaistinen palvelukokemus –hankkeen tarkoituksena oli soveltaa palvelumuotoilun menetelmiä tutkimuksessa, joten opinnäytetyön tutkimuksen toteutuksessa on käytetty palvelumuotoilun luotainmenetelmää soveltaen. Luotainmenetelmillä pyritään ymmärtämään käyttäjäkeskeisesti inhimillisiä ilmiöitä selvittämään suunnittelumahdollisuuksia ja ne ovat luonteeltaan tutkimuksellisia. Luotainmenetelmät perustuvat käyttäjän itsedokumentointiin. Tutkimus toteutettiin kolmen luontoretken yhteydessä ja kullekin retkelle osallistui kaksi ihmistä kolmesta ikäryhmästä. Ikäryhmät olivat 18–30-vuotiaat, 31–45-vuotiaat ja yli 46-vuotiaat.

Tutkimustulosten perusteella selvisi, että tarinallistaminen vaikuttaa heikentävästi yksittäisten aistikokemusten voimakkuuteen ja määrään. 31–45-vuotiaiden aistihavainnot ovat voimakkaampia kuin muiden ikäryhmien, yli 46-vuotiaiden taas heikoimpia. Näköhavaintojen määrät ja voimakkuudet olivat suurimpia kun taas makuhavaintojen määrät ja voimakkuudet vähäisimpiä.

Tutkimuksen otanta oli suppea ja tästä syystä yksilön vaikutus tuloksiin oli merkittävä. Luotettavampia tuloksia saadaan, jos tutkimus toistetaan muunneltuna suuremmalla määrällä tutkimushenkilöitä. Palvelumuotoilun keinojen käyttäminen kartoituksessa on haasteellista, mutta mahdollista. Tutkimustulosten perusteella voidaan lähteä palvelutuotetta kehittämään moniaistisempaan suuntaan tuoden mukaan myös tarinallistaminen. Vaikka tarinallistaminen tulosten perusteella heikentää aistikokemusten havainnointia, tuo se lisäarvoa palvelutuotteelle. Tarina tempaa kuulijan mukaansa, jolloin aistien havainnointi ja dokumentointi jää vähäisemmäksi.

Mapping Sensory Perceptions and the Effects of Storytelling during a Nature Tour –Case Magic of Nuuksio Ltd

There were two objectives to this thesis. The first objective was to survey the experienced sensory perceptions on a nature tour. The second objective was to discover how storytelling affects sensory perceptions on a nature tour. This thesis is part of a bigger project: Multisensory service experience and service design in tourism companies (Mmp). The Mmp Project’s objective was to discover consumers’ experiences of how multisensory perceptions affect service experiences and how it affects the demand by using service design methods. The thesis was commissioned by Magic of Nuuksio Ltd. The company provides services in the Nuuksio National Park.

The theoretical section of this thesis bases on the theory of multisensory nature tours. It includes theory about four topics. These topics are multisensory perceptions, nature tours, service and experience products and storytelling.

In the Mmp Project the objective was to discover ways to use service design methods in a research. In this thesis probes was used as the service design research method. As a method, the purpose of probes is to produce understanding of humane phenomena and discover design opportunities. The probes method is considered to be a user-centred research method and it bases on self documentation. The research was executed on three nature tours. Two persons participated on each tour from three different age-groups. The age groups were 18-30, 31-45 and over 46 year olds.

Based on the research results, storytelling reduces the amount and strength of sensory perceptions. Persons between 31 and 45 had stronger sensory perceptions than others and over 46 year olds had the weakest sensory perceptions. The amount and strength of visual perceptions were greatest, whereas taste perceptions were mildest.

The sample of the research was narrow and due to that, individual effects on the results were significant. More reliable results could be discovered, if the research were repeated with some modifications. Using service design methods in a sensory perception study is challenging but plausible. Based on the results of this research, services can be designed to be more multisensory including storytelling. Even though storytelling seems to reduce sensory perception, it creates added value to the services. The story sweeps listener along and because of that sensory perception and self-documentation gain less attention.