Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Case: ESLogC-hankkeen yhteistyöyritykset
Laine, Sampsa (2012)
Laine, Sampsa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810356
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia osaamisen johtamista ja kehittämistä ESLogC-hankkeen, Etelä-Suomen logistiikkakeskusten verkoston kehittämishankkeen, toimintaympä-ristössä. Opinnäytetyö on linkitetty hankkeen osaamista tutkivaan osakokonaisuuteen, jossa oli vuosien 2010–2012 aikana mukana yhteensä 37 erisuuruista logistiikka-alan yhteistyöyritystä. Laurean projektihenkilöstö toteuttaa osaamisen kehittämissuunnitelmat näistä kymmenen yrityksen henkilöstöryhmille, ja opinnäytetyössä tehdään kehittämissuunnitelmat näistä yrityksistä neljän yrityksen kahdelle henkilöstöryhmälle. Työ on muodoltaan laadullinen toimintatutkimus, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa yhteistyöyrityksille tietoa henkilöstöryhmien osaamisen kehittämisen lähtökohdista ja mahdollisuuksista. Sen lisäksi työn toissijaisina tavoitteina on selvittää, ovatko kehittämissuunnitelmien sisältämät kehittämislinjaukset samansuuntaisia yrityksestä toiseen samalla henkilöstöryhmätasolla ja voidaanko samoja kehittämistoimia siirtää yrityksestä toiseen.
Kukin kehittämissuunnitelma on räätälöity yhdelle henkilöstöryhmälle. Koska opinnäytetyössä tarkastellaan neljän yrityksen kahta henkilöstöryhmää, kehittämissuunnitelmia valmistetaan yhteensä kahdeksan kappaletta. Tarkasteltavat henkilöstöryhmät ovat pääasiallisesti varastotyöntekijöitä ja varaston työnjohtoa. Kehittämissuunnitelmien lähtökohtina ovat opinnäytetyössä käsitelty osaamisen johtamiseen perustuva tutkimuskirjallisuus ja ESLogC-hankkeen toteuttamat osaamisen kehittämisen työpajat, jotka toteutettiin vuosien 2011 ja 2012 aikana yhteistyöyrityksissä. Työpajoissa yrityksien henkilöstöryhmien edustajia pyydettiin kirjallisesti ilmaisemaan, mitkä heidän mielestään ovat heidän oman henkilöstöryhmänsä vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Työpajojen alustuksena käytettiin hankkeen aikaisemmin keräämää taustatietoa osaamisen nykytilasta suhteutettuna koko osahankkeen keskiarvoihin. Työpajojen tuloksina syntyneet 4-kenttäiset SWOT-analyysit laajennettiin opinnäytetyössä 8-kenttäisiksi SWOT-analyyseiksi, joista selviää henkilöstöryhmän menestystekijät, kehittämislinjaukset ja -keinot, kriisitilanteet ja mahdolliset toiminnan kehittämisen mittarit.
Kehittämissuunnitelmien tulokset ovat yleensä ottaen samansuuntaisia. 8-kenttäisistä SWOT-analyyseistä selviää, että käsiteltävät kehittämiskohteet ja -toimenpiteet ovat 4 yrityksellä usein samoja tai samantyylisiä samalla henkilöstöryhmätasolla. Johtopäätöksinä todetaan, että tutkimuksen ensisijainen tavoite on saavutettu eli yritykset saavat tietoa osaamisen kehittämiseen vaadittavista panostuksista. Seuraavana askeleena on, että yritykset ryhtyvät resursoimaan, vastuuttamaan ja toteuttamaan kehittämistoimintaansa hyödyntäen kehittämissuunnitelmien tuomaa tietoa. Yrityksien vastuuksi jää myös seurata, miten kehittäminen on onnistunut niiden yksilöllisesti määriteltävien seurantaperioodien aikana. Todetaan myös, että tutkimuksen toissijaiset tavoitteet ovat saavutettu. Kehittämislinjaukset ovat samansuuntaisia ja ne voidaan siirtää yrityksestä toiseen ESLogC-hankkeen toimintaympäristössä logistiikkatoimijoiden samojen henkilöstöryhmätasojen kesken.
Kukin kehittämissuunnitelma on räätälöity yhdelle henkilöstöryhmälle. Koska opinnäytetyössä tarkastellaan neljän yrityksen kahta henkilöstöryhmää, kehittämissuunnitelmia valmistetaan yhteensä kahdeksan kappaletta. Tarkasteltavat henkilöstöryhmät ovat pääasiallisesti varastotyöntekijöitä ja varaston työnjohtoa. Kehittämissuunnitelmien lähtökohtina ovat opinnäytetyössä käsitelty osaamisen johtamiseen perustuva tutkimuskirjallisuus ja ESLogC-hankkeen toteuttamat osaamisen kehittämisen työpajat, jotka toteutettiin vuosien 2011 ja 2012 aikana yhteistyöyrityksissä. Työpajoissa yrityksien henkilöstöryhmien edustajia pyydettiin kirjallisesti ilmaisemaan, mitkä heidän mielestään ovat heidän oman henkilöstöryhmänsä vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Työpajojen alustuksena käytettiin hankkeen aikaisemmin keräämää taustatietoa osaamisen nykytilasta suhteutettuna koko osahankkeen keskiarvoihin. Työpajojen tuloksina syntyneet 4-kenttäiset SWOT-analyysit laajennettiin opinnäytetyössä 8-kenttäisiksi SWOT-analyyseiksi, joista selviää henkilöstöryhmän menestystekijät, kehittämislinjaukset ja -keinot, kriisitilanteet ja mahdolliset toiminnan kehittämisen mittarit.
Kehittämissuunnitelmien tulokset ovat yleensä ottaen samansuuntaisia. 8-kenttäisistä SWOT-analyyseistä selviää, että käsiteltävät kehittämiskohteet ja -toimenpiteet ovat 4 yrityksellä usein samoja tai samantyylisiä samalla henkilöstöryhmätasolla. Johtopäätöksinä todetaan, että tutkimuksen ensisijainen tavoite on saavutettu eli yritykset saavat tietoa osaamisen kehittämiseen vaadittavista panostuksista. Seuraavana askeleena on, että yritykset ryhtyvät resursoimaan, vastuuttamaan ja toteuttamaan kehittämistoimintaansa hyödyntäen kehittämissuunnitelmien tuomaa tietoa. Yrityksien vastuuksi jää myös seurata, miten kehittäminen on onnistunut niiden yksilöllisesti määriteltävien seurantaperioodien aikana. Todetaan myös, että tutkimuksen toissijaiset tavoitteet ovat saavutettu. Kehittämislinjaukset ovat samansuuntaisia ja ne voidaan siirtää yrityksestä toiseen ESLogC-hankkeen toimintaympäristössä logistiikkatoimijoiden samojen henkilöstöryhmätasojen kesken.