Julkisten hankkeiden vaatimukset infrarakennusurakoissa tarjouspyyntövaiheessa
Hovilainen, Mikko; Tähkänen, Siru (2021)
Hovilainen, Mikko
Tähkänen, Siru
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067432
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaatimuksia urakoitsijoille asetetaan infrahankkeiden tarjouspyyntövaiheessa. Opinnäytetyössä käsiteltävät hankkeet ovat julkisia hankintoja ja teoriapohjana toimii julkinen hankintalaki. Työssä keskitytään kuntien infrahankkeisiin, koska aiemmin on tehty selvitys, jossa käsitellään Väyläviraston ja ELY-keskusten infrahankkeiden soveltuvuusvaatimuksia.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuusselvitystä ja haastattelututkimusta. Kirjallisuusselvitystä varten kunnilta pyydettiin infrahankkeiden tarjouspyyntöasiakirjoja ja perehdyttiin niissä esiintyviin vaatimuksiin. Haastattelututkimuksessa haastateltiin urakoitsijoita ja selvitettiin heidän mielipiteitään erilaisten vaatimusten kohtuullisuudesta. Tarjouspyyntöasiakirjoista esille nousseita vaatimuksia ja haastatteluiden tuloksia verrattiin keskenään.
Asetetut vaatimukset keskittyvät yrityksen soveltuvuuteen ja referensseihin, liikevaihtoon sekä henkilöstön pätevyyteen. Tulokset osoittivat, että vaatimukset vaihtelivat urakoittain. Vaatimukset ovat kiristyneet ja monessa tapauksessa jopa kohtuuttomia urakan kokoon nähden. Henkilöstövaatimuksia pidettiin kohtuullisina ja hyödyllisinä. Referenssikohteita oli toisinaan haastavaa saada tarvittavaa määrää, mikä saattoi vaikuttaa estävästi tarjoamismahdollisuuteen RALA-pätevyyden puuttuessa. Urakkahinnan suuruinen liikevaihtovaatimus koettiin useimmiten soveltuvana urakkaan, vaikkakin kaksinkertaisen liikevaihdon vaatiminen oli melko yleistä.
Vaatimuksiin sovelletaan julkista hankintalakia, mikä mahdollistaa vaatimusten suhteuttamisen tarkoituksenmukaisiksi urakan laatuun ja laajuuteen nähden. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan täysin hyödynnetä. Tarjouspyyntöjä laadittaessa tulisi yhä enemmän ottaa huomioon urakan vaativuus ja muodostaa vaadittavat kriteerit sitä vastaavaksi.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuusselvitystä ja haastattelututkimusta. Kirjallisuusselvitystä varten kunnilta pyydettiin infrahankkeiden tarjouspyyntöasiakirjoja ja perehdyttiin niissä esiintyviin vaatimuksiin. Haastattelututkimuksessa haastateltiin urakoitsijoita ja selvitettiin heidän mielipiteitään erilaisten vaatimusten kohtuullisuudesta. Tarjouspyyntöasiakirjoista esille nousseita vaatimuksia ja haastatteluiden tuloksia verrattiin keskenään.
Asetetut vaatimukset keskittyvät yrityksen soveltuvuuteen ja referensseihin, liikevaihtoon sekä henkilöstön pätevyyteen. Tulokset osoittivat, että vaatimukset vaihtelivat urakoittain. Vaatimukset ovat kiristyneet ja monessa tapauksessa jopa kohtuuttomia urakan kokoon nähden. Henkilöstövaatimuksia pidettiin kohtuullisina ja hyödyllisinä. Referenssikohteita oli toisinaan haastavaa saada tarvittavaa määrää, mikä saattoi vaikuttaa estävästi tarjoamismahdollisuuteen RALA-pätevyyden puuttuessa. Urakkahinnan suuruinen liikevaihtovaatimus koettiin useimmiten soveltuvana urakkaan, vaikkakin kaksinkertaisen liikevaihdon vaatiminen oli melko yleistä.
Vaatimuksiin sovelletaan julkista hankintalakia, mikä mahdollistaa vaatimusten suhteuttamisen tarkoituksenmukaisiksi urakan laatuun ja laajuuteen nähden. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan täysin hyödynnetä. Tarjouspyyntöjä laadittaessa tulisi yhä enemmän ottaa huomioon urakan vaativuus ja muodostaa vaadittavat kriteerit sitä vastaavaksi.