Tunteet tutuiksi: opas lastensuojelun tunnetyön edistämiseksi
Lindqvist, Krista; Moilanen, Sasu (2021)
Lindqvist, Krista
Moilanen, Sasu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105158819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105158819
Tiivistelmä
Opinnäytetyöprosessissa tuotettiin menetelmäopas, jonka ohjausmateriaalia työn tilaaja Kuopion kaupungin Mäntyrinteen perhetukikeskus voi käyttää lasten tunnetyön edistämisessä. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, joka on koottu tunteiden tunnistamista auttavista tehtävistä. Tunnetyöskentelyn tavoitteena on vahvistaa lasten tunnetaitoja sekä ohjata heitä tunnistamaan omia tunteitaan. Tunnetyöskentelyä voidaan toteuttaa erilaisissa ohjaustilanteissa sekä omaohjaajatyöskentelyssä. Menetelmäopas soveltuu parhaiten varhaiskasvatusikäisille lapsille ja tunnetaitotehtäviä voi ammatillisessa työssä soveltaa lapsen kehitysvaiheiden mukaisesti.
Opinnäytetyön raporttiin on koottu keskeistä teoriaa tunnetyöstä. ”Sijaishuoltoyksikkö lapsen kasvuympäristönä” kuvaa lastensuojelun käsitteen lisäksi sijaishuoltoa ja siihen kuuluvaa terapeuttista näkökulmaa ja positiivista pedagogiikkaa. ”Kehitysteoriat lasten tunnekasvatuksen lähtökohtana” kuvaa varhaista vuorovaikutusta, kuin myös kehitys- ja traumateorioita sekä tunnetyöhön liittyvää teoriaa. ”Toiminnallisen opinnäytetyön tuotteistamisprosessi” kuvaa työskentelyvaiheita toiminnallisessa opinnäytetyössä.
Sosionomi (AMK) voi ohjatessaan tukea ja kehittää tunnetaitojen edistämistä lasten kasvatustyössä. Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tukemisessa hän voi hyödyntää oppaan menetelmiä tukena vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa. Menetelmäoppaan taustateoriassa on käytetty positiivisen pedagogiikan menetelmiä, jonka tavoitteena on saada lapselle näkemys hänen tärkeydestään ja siitä että hänen elämänsä on arvokas. Haasteet ja vastoinkäymiset ovat vahvistavia ja kasvattavia kokemuksia.
Johtopäätöksenä opinnäytetyöprosessissamme on, että tunnetyön menetelmille on tarvetta lastensuojelun kentällä. Lastensuojelun ammattilaiset kohtaavat työssänsä toistuvasti asiakaslapsia, joilla on haasteita tunteiden ilmaisemisessa ja ymmärtämisessä. Tunnetyön menetelmien avulla lastensuojelun ammattilaiset saavat työhönsä tueksi uusia mahdollisuuksia.
Opinnäytetyön raporttiin on koottu keskeistä teoriaa tunnetyöstä. ”Sijaishuoltoyksikkö lapsen kasvuympäristönä” kuvaa lastensuojelun käsitteen lisäksi sijaishuoltoa ja siihen kuuluvaa terapeuttista näkökulmaa ja positiivista pedagogiikkaa. ”Kehitysteoriat lasten tunnekasvatuksen lähtökohtana” kuvaa varhaista vuorovaikutusta, kuin myös kehitys- ja traumateorioita sekä tunnetyöhön liittyvää teoriaa. ”Toiminnallisen opinnäytetyön tuotteistamisprosessi” kuvaa työskentelyvaiheita toiminnallisessa opinnäytetyössä.
Sosionomi (AMK) voi ohjatessaan tukea ja kehittää tunnetaitojen edistämistä lasten kasvatustyössä. Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tukemisessa hän voi hyödyntää oppaan menetelmiä tukena vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa. Menetelmäoppaan taustateoriassa on käytetty positiivisen pedagogiikan menetelmiä, jonka tavoitteena on saada lapselle näkemys hänen tärkeydestään ja siitä että hänen elämänsä on arvokas. Haasteet ja vastoinkäymiset ovat vahvistavia ja kasvattavia kokemuksia.
Johtopäätöksenä opinnäytetyöprosessissamme on, että tunnetyön menetelmille on tarvetta lastensuojelun kentällä. Lastensuojelun ammattilaiset kohtaavat työssänsä toistuvasti asiakaslapsia, joilla on haasteita tunteiden ilmaisemisessa ja ymmärtämisessä. Tunnetyön menetelmien avulla lastensuojelun ammattilaiset saavat työhönsä tueksi uusia mahdollisuuksia.