Palvelusuunnitelmalla selkeyttä arkeen? : Perheiden ajatuksia kehitysvammaisen henkilön palvelusuunnitelmaprosessista
Hyttinen, Maiju; Pasma, Laura (2009)
Hyttinen, Maiju
Pasma, Laura
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911246017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911246017
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään palvelusuunnitelman tekemistä kehitysvammaisten henkilöiden vanhempien näkökulmasta Etelä-Pohjanmaalla. Palvelusuunnitelma on kunnan ja asiakkaan välinen lakisääteinen asiakirja, joka laaditaan kehitysvammaiselle henkilölle yksilöllisten palvelukokonaisuuksien hahmottamiseksi. Palvelusuunnitelma tehdään yleensä kehitysvammaisen henkilön siirtymävaiheissa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö POKEVA – hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille asiakkaan näkökulma palvelusuunnitelman tekemisessä sekä kehittää palvelusuunnitelman tekemistä Etelä-Pohjanmaalla.
Opinnäytetyötä varten tehtiin kymmenen haastattelua. Haastateltavat hankittiin yhteistyössä POKEVA - hankkeen kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Haastattelut tehtiin ja tutkimustulokset avattiin kolmessa teemassa: ennen palvelusuunnitelmapalaveria, palvelusuunnitelmapalaverissa ja palvelusuunnitelmapalaverin jälkeen.
Etelä-Pohjanmaalla palvelusuunnitelmaa ei tehdä prosessinomaisesti eikä kunnan työntekijän ja asiakkaan välille muodostu luottamussuhdetta. Tutkimustuloksista selvisi, että palvelusuunnitelman tekemisen etukäteisvalmisteluun ei panostettu. Haastateltaville ei lähetetty esimerkiksi palvelusuunnitelmalomaketta tai muuta asiaan liittyvää materiaalia. Kehitysvammaisen henkilön läsnäolo palvelusuunnitelman tekemisessä koettiin tärkeäksi.
Johtopäätöksinä voi todeta, että palvelusuunnitelma tulisi tehdä vaiheittain eli prosessinomaisesti ja palvelusuunnitelman merkitystä tulisi korostaa asiakkaille. Vastuuhenkilön määrittäminen sekä vastuunjako palveluiden toteutumisesta tulisi olla selkeämpää mitä tähän mennessä on ollut. Palvelusuunnitelman tekemistä pitäisi yhtenäistää, jotta palvelusuunnitelmarutiinit tulisivat tutuksi asiakkaalle.
Opinnäytetyötä varten tehtiin kymmenen haastattelua. Haastateltavat hankittiin yhteistyössä POKEVA - hankkeen kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Haastattelut tehtiin ja tutkimustulokset avattiin kolmessa teemassa: ennen palvelusuunnitelmapalaveria, palvelusuunnitelmapalaverissa ja palvelusuunnitelmapalaverin jälkeen.
Etelä-Pohjanmaalla palvelusuunnitelmaa ei tehdä prosessinomaisesti eikä kunnan työntekijän ja asiakkaan välille muodostu luottamussuhdetta. Tutkimustuloksista selvisi, että palvelusuunnitelman tekemisen etukäteisvalmisteluun ei panostettu. Haastateltaville ei lähetetty esimerkiksi palvelusuunnitelmalomaketta tai muuta asiaan liittyvää materiaalia. Kehitysvammaisen henkilön läsnäolo palvelusuunnitelman tekemisessä koettiin tärkeäksi.
Johtopäätöksinä voi todeta, että palvelusuunnitelma tulisi tehdä vaiheittain eli prosessinomaisesti ja palvelusuunnitelman merkitystä tulisi korostaa asiakkaille. Vastuuhenkilön määrittäminen sekä vastuunjako palveluiden toteutumisesta tulisi olla selkeämpää mitä tähän mennessä on ollut. Palvelusuunnitelman tekemistä pitäisi yhtenäistää, jotta palvelusuunnitelmarutiinit tulisivat tutuksi asiakkaalle.