Bioanalyytikon tekemän leukosyyttien mikroskooppisen erittelyn laatu
Soppa, Kirsi (2021)
Soppa, Kirsi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922302
Tiivistelmä
Leukosyyttien mikroskooppinen erittely on tärkeä verenkuva-analysaattorin tekemän erittelyn jatkotutkimus erityisesti potilailla, joilla on hematologinen maligniteetti. Erittelyvastauksen laatu on kuitenkin riippuvainen vastaajan ammattitaidosta tulkita ja tunnistaa verisolujen morfologisia muutoksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä tekijöillä on yhteyttä bioanalyytikon tekemän leukosyyttien erittelyn hyvään laatuun ja kuvailla miten morfologialtaan erilaisissa laadunarviointinäytteissä onnistuttiin. Opinnäytetyö toteutettiin kolmessa Fimlab Laboratoriot Oy:n toimipisteessä, joiden mikroskooppista erittelyä tekevistä bioanalyytikoista 38 (86,4 %) vastasi kyselylomakkeeseen taustamuuttujista. Vastaukset yhdistettiin kuuden CellaVision Proficiency Software -ohjelmalla järjestetyn sisäisen laadunarviointinäytteen tuloksiin. Osallistujien agreement % -arvojen yhteyttä taustamuuttujiin arvioitiin SPSS-ohjelmistossa t-testin avulla ja muusta aineistosta esitettiin tilastollisia tunnuslukuja.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että pidemmän ja enemmän tietoa hematologisista sairauksista sisältäneen perehdytyksen saaneet bioanalyytikot onnistuivat laadunarviointikierroksilla tilastollisesti merkitsevästi paremmin, kuin alle viikon perehtyneet tai ne, joiden perehdytys ei ollut sisältänyt teoriataustaa. Säännöllisesti mikroskooppista erittelyä työssään tekevät onnistuivat erittelyissä paremmin kuin epäsäännöllisesti tekevät. Yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimivan keskuslaboratorion työntekijät onnistuivat keskimäärin paremmin kuin pienempien laboratorioiden. Mikroskooppisen erittelyn työkokemuksen pituudella ei tässä aineistossa havaittu olevan yhteyttä laadunarviointikierroksilla onnistumiseen.
Laadunarviointikierroksista parhaiten onnistuttiin karvasoluleukemia näytteessä, jossa 94 % osallistujista suoriutui hyvin sekä leukosyyttien erittelyssä että vakiokommentin valinnassa ja eniten vaihtelua vastauksissa nähtiin mononukleoosi näytteen tulkinnassa. Tulokset osoittavat toiminnan yhtenäistämisen merkityksen erittelyvastausten laadun parantamisessa. Digitaalisten ratkaisujen, kuten Proficiency Software, parempi hyödyntäminen sekä perehdytyksessä että ammatillisen kehittymisen tukemisessa lisää mahdollisuuksia laadun parantamiseen. Myös työvuorojen tasaisempaan jakautumiseen on syytä kiinnittää huomiota.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että pidemmän ja enemmän tietoa hematologisista sairauksista sisältäneen perehdytyksen saaneet bioanalyytikot onnistuivat laadunarviointikierroksilla tilastollisesti merkitsevästi paremmin, kuin alle viikon perehtyneet tai ne, joiden perehdytys ei ollut sisältänyt teoriataustaa. Säännöllisesti mikroskooppista erittelyä työssään tekevät onnistuivat erittelyissä paremmin kuin epäsäännöllisesti tekevät. Yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimivan keskuslaboratorion työntekijät onnistuivat keskimäärin paremmin kuin pienempien laboratorioiden. Mikroskooppisen erittelyn työkokemuksen pituudella ei tässä aineistossa havaittu olevan yhteyttä laadunarviointikierroksilla onnistumiseen.
Laadunarviointikierroksista parhaiten onnistuttiin karvasoluleukemia näytteessä, jossa 94 % osallistujista suoriutui hyvin sekä leukosyyttien erittelyssä että vakiokommentin valinnassa ja eniten vaihtelua vastauksissa nähtiin mononukleoosi näytteen tulkinnassa. Tulokset osoittavat toiminnan yhtenäistämisen merkityksen erittelyvastausten laadun parantamisessa. Digitaalisten ratkaisujen, kuten Proficiency Software, parempi hyödyntäminen sekä perehdytyksessä että ammatillisen kehittymisen tukemisessa lisää mahdollisuuksia laadun parantamiseen. Myös työvuorojen tasaisempaan jakautumiseen on syytä kiinnittää huomiota.