Peruskoulun opettajien kokemuksia COVID-19-pandemian vaikutuksista työhön, fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin : Kestävä aivoterveys -hanke
Sarkkinen, Aleksi (2021)
Sarkkinen, Aleksi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121024933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121024933
Tiivistelmä
Kestävä aivoterveys -hanke tutkii aivokuormituksen määrää työelämässä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa aivoterveyttä edistäviä ja tukevia työskentelytapoja, joita voidaan hyödyntää työelämässä. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana hoito-, opetus- ja tietotyöläisiä. Opinnäytetyö keskittyy peruskoulun opetustyöntekijöistä kerättyyn aineistoon.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tavalla koronaviruksen aiheuttama pandemia-aika ja sen aiheuttamat muutokset ovat vaikuttaneet peruskoulun opettajien fyysiseen aktiivisuuteen, millaista tukea he ovat saaneet työyhteisöltä ja organisaatiolta, millaista tukea he olisivat toivoneet sekä ovatko pandemian aiheuttamat muutokset vaikuttaneet heidän hyvinvointiinsa.
Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat peruskoulun opettajat. Kyselyaineisto koostuu peruskoulun opettajien vastauksista (n=361). Kysely on koottu Kestävä aivoterveys -hankkeen toimesta. Kyselyyn käytettiin data-analyysin keinoja, jotta löydettäisiin muutoksia kohderyhmän fyysisessä aktiivisuudessa, työssä ja hyvinvoinnissa COVID-19-pandemian aikana. Osa kohderyhmästä (N=67) osallistui kolmen päivän ajan Firstbeat -analyysiin. Työssä vertailtiin myös Firstbeatin -mittauksen antamaa dataa opettajien omiin vastauksiin fyysisen aktiivisuuden osalta. Näin selvitettiin, miten henkilön oma kokemus vastaa mittarin mittaustulosta.
Tulosten perusteella pandemia-ajan aiheuttamat muutokset työnteossa ja erilaisissa liikuntamahdollisuuksissa ovat vaikuttaneet peruskoulun opettajiin. Keskiarvotasolla tutkimusryhmän fyysinen aktiivisuus vastasi kansallisia viitearvoja. Paikallaanoloa oli keskimäärin 182 minuuttia työpäivän aikana ja 184 minuuttia vapaa-ajalla päivässä. Fyysisen aktiivisuuden vähentymiseen liittyviä vastauksia oli 95 kohdehenkilöllä. Lisääntyneeseen fyysisen aktiivisuuden määrään liittyviä vastauksia oli 85. Erilaiset harrastusmahdollisuudet ovat kaventuneet, mikä on vaikuttanut fyysiseen aktiivisuuden laatuun. Kollegiaalisen tuen toteutuminen on ollut haastavaa, mikä on vaikuttanut työssä jaksamiseen. Organisaatiolta ja työyhteisöltä saadussa tuessa kollegoilta saatu tuki esiintyi 143 (39,6%) vastauksessa. Ohjeistusten ja IT -tuen puute pandemia-aikana nousi esiin 60 (16,6%) vastauksessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tavalla koronaviruksen aiheuttama pandemia-aika ja sen aiheuttamat muutokset ovat vaikuttaneet peruskoulun opettajien fyysiseen aktiivisuuteen, millaista tukea he ovat saaneet työyhteisöltä ja organisaatiolta, millaista tukea he olisivat toivoneet sekä ovatko pandemian aiheuttamat muutokset vaikuttaneet heidän hyvinvointiinsa.
Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat peruskoulun opettajat. Kyselyaineisto koostuu peruskoulun opettajien vastauksista (n=361). Kysely on koottu Kestävä aivoterveys -hankkeen toimesta. Kyselyyn käytettiin data-analyysin keinoja, jotta löydettäisiin muutoksia kohderyhmän fyysisessä aktiivisuudessa, työssä ja hyvinvoinnissa COVID-19-pandemian aikana. Osa kohderyhmästä (N=67) osallistui kolmen päivän ajan Firstbeat -analyysiin. Työssä vertailtiin myös Firstbeatin -mittauksen antamaa dataa opettajien omiin vastauksiin fyysisen aktiivisuuden osalta. Näin selvitettiin, miten henkilön oma kokemus vastaa mittarin mittaustulosta.
Tulosten perusteella pandemia-ajan aiheuttamat muutokset työnteossa ja erilaisissa liikuntamahdollisuuksissa ovat vaikuttaneet peruskoulun opettajiin. Keskiarvotasolla tutkimusryhmän fyysinen aktiivisuus vastasi kansallisia viitearvoja. Paikallaanoloa oli keskimäärin 182 minuuttia työpäivän aikana ja 184 minuuttia vapaa-ajalla päivässä. Fyysisen aktiivisuuden vähentymiseen liittyviä vastauksia oli 95 kohdehenkilöllä. Lisääntyneeseen fyysisen aktiivisuuden määrään liittyviä vastauksia oli 85. Erilaiset harrastusmahdollisuudet ovat kaventuneet, mikä on vaikuttanut fyysiseen aktiivisuuden laatuun. Kollegiaalisen tuen toteutuminen on ollut haastavaa, mikä on vaikuttanut työssä jaksamiseen. Organisaatiolta ja työyhteisöltä saadussa tuessa kollegoilta saatu tuki esiintyi 143 (39,6%) vastauksessa. Ohjeistusten ja IT -tuen puute pandemia-aikana nousi esiin 60 (16,6%) vastauksessa.