Työssä jaksamisen keinoja sosiaalineuvonnassa
Keski-Heikkilä, Iiris (2021)
Keski-Heikkilä, Iiris
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090206
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Helsingin kaupungin aikuissosiaalityöhön kuuluvan sosiaalineuvonnan työntekijöiden työhyvinvointia ja kerätä tietoa siitä, mitä keinoja työntekijöillä on jaksaa työssään. Opinnäytetyössä selvitettiin, mistä työntekijät kuormittuvat, minkälaisia selviytymiskeinoja he käyttävät kuormittavissa tilanteissa sekä heidän ajatuksiaan siitä, miten hyvinvointia voitaisiin lisätä työssäoloaikana. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, miten työntekijät ymmärtävät yksilön vastuun työhyvinvoinnissa ja miten he vastuunsa kantavat. Tutkimusalueesta rajattiin työympäristöön tai vapaa-aikaan liittyvät tekijät pois.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää konkreettisia esimerkkejä siitä, miten työntekijät toi-mivat rankan asiakaskohtaamisen jälkeen, sekä löytää ideoita, miten työhyvinvointia voitaisiin edistää. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä olivat aiheeseen liittyvä kirjallisuus sekä työhyvinvointiin liittyvät tutkimukset. Teoriaosuuden teemoina ovat työhyvinvointi, työsuojelu, psykososiaalinen kuormitus sekä laadullinen tutkimus. Työhyvinvointitutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti Questback-verkkokyselynä, johon vastattiin anonyymisti. Kyselyn vastausaika oli kaksi viikkoa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista oli havaittavissa erityisesti yksi työssä jaksamisen keino - työyhteisön tuki. Kuormittaviksi tilanteiksi kerrottiin uhkatilanteet, asiakkaiden kiire saada ongelmansa selvitettyä, sekä tilanteet, joissa työntekijälle syntyy paljon tunnekuormaa. Yleensä nämä tilanteet liittyivät joko asiakkaan epäasialliseen käytökseen tai asiakkaan kriiseihin. Vas-tauksissa korostuivat live-vastaanottoon liittyvät ongelmat, kuten pitkän jonon kertyminen ja asiakkaan tunnepurkauksien vastaanottaminen. Tärkeitä työssä jaksamisen keinoja olivat myös esihenkilön tuki sekä riittävät tauot. Moni vastaajista koki, ettei oikeastaan keksi mitään mitä voisi itse tehdä paremmin, kun pitää taukoja enemmän. Osa oli sitä mieltä, ettei taukoja ollut mahdollista pitää niin paljon, kun olisi tarvinnut. Kehitysehdotukset koskivat lähinnä työn sisältöä ja asiakasmäärän rajaamista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää konkreettisia esimerkkejä siitä, miten työntekijät toi-mivat rankan asiakaskohtaamisen jälkeen, sekä löytää ideoita, miten työhyvinvointia voitaisiin edistää. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä olivat aiheeseen liittyvä kirjallisuus sekä työhyvinvointiin liittyvät tutkimukset. Teoriaosuuden teemoina ovat työhyvinvointi, työsuojelu, psykososiaalinen kuormitus sekä laadullinen tutkimus. Työhyvinvointitutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti Questback-verkkokyselynä, johon vastattiin anonyymisti. Kyselyn vastausaika oli kaksi viikkoa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista oli havaittavissa erityisesti yksi työssä jaksamisen keino - työyhteisön tuki. Kuormittaviksi tilanteiksi kerrottiin uhkatilanteet, asiakkaiden kiire saada ongelmansa selvitettyä, sekä tilanteet, joissa työntekijälle syntyy paljon tunnekuormaa. Yleensä nämä tilanteet liittyivät joko asiakkaan epäasialliseen käytökseen tai asiakkaan kriiseihin. Vas-tauksissa korostuivat live-vastaanottoon liittyvät ongelmat, kuten pitkän jonon kertyminen ja asiakkaan tunnepurkauksien vastaanottaminen. Tärkeitä työssä jaksamisen keinoja olivat myös esihenkilön tuki sekä riittävät tauot. Moni vastaajista koki, ettei oikeastaan keksi mitään mitä voisi itse tehdä paremmin, kun pitää taukoja enemmän. Osa oli sitä mieltä, ettei taukoja ollut mahdollista pitää niin paljon, kun olisi tarvinnut. Kehitysehdotukset koskivat lähinnä työn sisältöä ja asiakasmäärän rajaamista.