Länsi-Uudenmaan hyvinvointitoimijoiden yhteistyö
Saario, Inka (2012)
Saario, Inka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112816961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112816961
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Länsi-Uudenmaan (Hangon, Inkoon, Karja-lohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin) hyvinvointitoimijat sekä selvittää hyvinvointitoimijoiden yhteistyömuodot. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hyvin-vointitoimijoiden yhteistyön käytänteistä ja toimivuudesta.
Teoreettinen viitekehys koostui hyvinvoinnin, hyvinvointitoimijoiden ja yhteistyön määrittelystä.
Hyvinvointitoimijoiden kartoitus tehtiin internet-lähteistä ja yhteistyömuotojen selvitys teh-tiin kyselynä sähköpostitse Länsi-Uudenmaan hyvinvointitoimijoille, kuitenkin niin, että kolmas sektori rajattiin vastaajien ulkopuolelle. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa selvitettiin kyselylomakkeen kysymyksissä julkisen ja yksityisen sektorin näkökulmasta. Aineisto ana-lysoitiin osittain määrällisesti ja osittain sisällönanalyysin avulla induktiivisesti.
Tutkielman tulokset osoittivat, että hyvinvointitoimijoita on runsaasti Länsi-Uudellamaalla ja he tekivät yhteistyötä toisten hyvinvointitoimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin eniten perusterveydenhuollon ja kunnallisen sosiaalitoimen kanssa. Joidenkin tahojen kanssa yhteistyötä tehtiin päivittäin tai viikoittain, joidenkin tahojen kanssa vain muutaman kerran vuodessa. Suurin tekijä yhteistyössä olivat yhteiset asiakkaat, joiden kautta yhteistyömuodot pääosin muotoutuivat.
Tärkeimmiksi yhteistyömuodoiksi nousivat hyvinvointitoimijoiden palveluiden käyttö, yhteydenpito, konsultaatio, kehittäminen ja koulutus. Yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä pääpiirteit-täin, mutta sitä haluttiin laajentaa ja syventää. Lisää yhteistyötä toivottiin lääkäri- ja asia-kasyhteistyössä, byrokratiaa haluttiin vähentää ja palvelumalleja suunnitella ja järkeistää. Myös vuorovaikutusta haluttiin lisätä. Osaamisen kehittämistä ja vertaistukea kaivattiin enemmän, kuten myös koulutuksia ja rekrytointia. Yhteistyöhön toivottiin lisää yhdenmukai-suutta, kokonaisvaltaisuutta, sujuvuutta, selkeyttä, avoimuutta ja joustavuutta.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi hyvä selvittää yhteistyömuotoja alueellisesti pienemmässä mittakaavassa, esimerkiksi yhden kunnan osalta. Toinen mielenkiintoinen tutkimusalue voisi olla kolmannen sektorin osuus hyvinvointipalveluissa.
Teoreettinen viitekehys koostui hyvinvoinnin, hyvinvointitoimijoiden ja yhteistyön määrittelystä.
Hyvinvointitoimijoiden kartoitus tehtiin internet-lähteistä ja yhteistyömuotojen selvitys teh-tiin kyselynä sähköpostitse Länsi-Uudenmaan hyvinvointitoimijoille, kuitenkin niin, että kolmas sektori rajattiin vastaajien ulkopuolelle. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa selvitettiin kyselylomakkeen kysymyksissä julkisen ja yksityisen sektorin näkökulmasta. Aineisto ana-lysoitiin osittain määrällisesti ja osittain sisällönanalyysin avulla induktiivisesti.
Tutkielman tulokset osoittivat, että hyvinvointitoimijoita on runsaasti Länsi-Uudellamaalla ja he tekivät yhteistyötä toisten hyvinvointitoimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin eniten perusterveydenhuollon ja kunnallisen sosiaalitoimen kanssa. Joidenkin tahojen kanssa yhteistyötä tehtiin päivittäin tai viikoittain, joidenkin tahojen kanssa vain muutaman kerran vuodessa. Suurin tekijä yhteistyössä olivat yhteiset asiakkaat, joiden kautta yhteistyömuodot pääosin muotoutuivat.
Tärkeimmiksi yhteistyömuodoiksi nousivat hyvinvointitoimijoiden palveluiden käyttö, yhteydenpito, konsultaatio, kehittäminen ja koulutus. Yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä pääpiirteit-täin, mutta sitä haluttiin laajentaa ja syventää. Lisää yhteistyötä toivottiin lääkäri- ja asia-kasyhteistyössä, byrokratiaa haluttiin vähentää ja palvelumalleja suunnitella ja järkeistää. Myös vuorovaikutusta haluttiin lisätä. Osaamisen kehittämistä ja vertaistukea kaivattiin enemmän, kuten myös koulutuksia ja rekrytointia. Yhteistyöhön toivottiin lisää yhdenmukai-suutta, kokonaisvaltaisuutta, sujuvuutta, selkeyttä, avoimuutta ja joustavuutta.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi hyvä selvittää yhteistyömuotoja alueellisesti pienemmässä mittakaavassa, esimerkiksi yhden kunnan osalta. Toinen mielenkiintoinen tutkimusalue voisi olla kolmannen sektorin osuus hyvinvointipalveluissa.