OMAISTEN OSALLISUUS LÄHEISTENSÄ HOIVAAN ERÄÄN YKSITYISEN SOSIAALI – JA TERVEYSALAN YRITYKSEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKÖISSÄ JOHTAJIEN ARVIOIMANA
Dölling-Hasu, Britta (2013)
Dölling-Hasu, Britta
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023833
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023833
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää omaisten roolia ja osallisuutta erään yksityisen sosiaali– ja terveysalanyrityksen tehostetun palveluasumisen yksiköissä sekä kartoittaa johtamisen merkitystä siihen. Opinnäytetyön kysely tehtiin sähköpostitse avoimina kysymyksinä, joita oli neljä kappaletta. Kyselyllä kartoitettiin johtajien näkemystä omaisten osallisuudesta asukkaiden hoidon suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin. Lisäksi johtajia pyydettiin kertomaan omasta tuestaan omaisten osallisuuteen. Kysely lähetettiin 41 johtajalle ja niitä palautui 21. Vastausprosentti oli 51.
Vastausten perusteella parhaiten yrityksen tehostetun palvelusasumisen yksiköissä toteutui omaisten osallistuminen hoidon suunnitteluun. Hoidon suunnittelu kiteytyy pääsääntöisesti asukkaan elämänhistorian avaamiseen ja hoito – ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Omaisten osallistuminen hoidon toteutukseen oli vähäistä ja hoidon arvioinnissa johtajat näkivät paljon kehitettävää. Erityisesti omahoitajan roolissa yhteyshenkilönä omaisten ja hoivayksikön välillä oli kehitettävää. Johtajien oma tuki omaisten osallisuuteen oli ennen kaikkea esimerkkinä toimiminen henkilökunnalle omaisyhteistyössä.
Vastausten sekä aiempien tutkimustulosten perusteella laadittiin hyvän omaisyhteistyön kriteerit, joita testattiin kolmessa tehostetun palveluasumisen yksikössä. Hyvän omaisyhteistyön kriteerit nähtiin hyvänä työvälineenä tehostetun palvelusasumisen johtajille sekä työntekijöille.
Vastausten perusteella parhaiten yrityksen tehostetun palvelusasumisen yksiköissä toteutui omaisten osallistuminen hoidon suunnitteluun. Hoidon suunnittelu kiteytyy pääsääntöisesti asukkaan elämänhistorian avaamiseen ja hoito – ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Omaisten osallistuminen hoidon toteutukseen oli vähäistä ja hoidon arvioinnissa johtajat näkivät paljon kehitettävää. Erityisesti omahoitajan roolissa yhteyshenkilönä omaisten ja hoivayksikön välillä oli kehitettävää. Johtajien oma tuki omaisten osallisuuteen oli ennen kaikkea esimerkkinä toimiminen henkilökunnalle omaisyhteistyössä.
Vastausten sekä aiempien tutkimustulosten perusteella laadittiin hyvän omaisyhteistyön kriteerit, joita testattiin kolmessa tehostetun palveluasumisen yksikössä. Hyvän omaisyhteistyön kriteerit nähtiin hyvänä työvälineenä tehostetun palvelusasumisen johtajille sekä työntekijöille.