Terveydenhoitajien kokemuksia synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta ja hoitoon ohjauksesta
Laitila, Elina; Seppänen, Tiina; Sohlman, Hanna (2009)
Laitila, Elina
Seppänen, Tiina
Sohlman, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168125
Tiivistelmä
Suomessa sairastuu vuosittain noin 10 % äideistä synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Äidin masennus vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin sekä lapsen kehitykseen. Neuvolan tehtävänä on edistää perheen hyvinvointia, ennaltaehkäistä masennuksen syntymistä sekä ohjata äiti tarvittaessa jatkohoitoon, mikäli masennus puhkeaa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten hyvin neuvoloiden terveydenhoitajat kokivat tunnistavansa masentuneen äidin ja miten hoitoon ohjaaminen Helsingissä toimii. Tutkimustehtävänä oli selvittää miten Helsingin terveysasemien terveydenhoitajat kokevat oman ammattitaitonsa riittävän masentuneen äidin hoidon tarpeen arvioinnissa? Miten terveydenhoitajat kokevat ammattitaitonsa riittävän synnytyksen jälkeen masentuneen äidin hoitoon ohjauksessa ja tukemisessa? Miten helpoksi tai vaikeaksi terveydenhoitajat kokevat synnytyksen jälkeisen masennuksen oireiden tunnistamisen? sekä Millaista lisäkoulutusta terveydenhoitajat toivoisivat synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoon liittyen?
Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Kyselylyn suoritimme kymmenkohtaisella lomakkeella. Tutkimustamme varten lähetimme kyselylomakkeet viidelle eri helsinkiläiselle terveysasemalle 34:lle äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Aineiston analysoimme käyttäen laadullista sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella enemmistö terveydenhoitajista koki ammattitaitonsa riittävän masentu-neen äidin tunnistamiseen. Jatkohoitoon ohjaaminen ja hoitopolun toteutuminen koettiin hankalaksi resurssipulan vuoksi. Hoitajat kokivat, ettei Helsingin kaupungilla ole tarpeeksi aikoja psykiatriseen hoitoon, jota masentuneet äidit tarvitsisivat. Neuvolan terveydenhoitajat toivoivat lisäkoulutusta masentuneen äidin tunnistamiseen ja hoitoon.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten hyvin neuvoloiden terveydenhoitajat kokivat tunnistavansa masentuneen äidin ja miten hoitoon ohjaaminen Helsingissä toimii. Tutkimustehtävänä oli selvittää miten Helsingin terveysasemien terveydenhoitajat kokevat oman ammattitaitonsa riittävän masentuneen äidin hoidon tarpeen arvioinnissa? Miten terveydenhoitajat kokevat ammattitaitonsa riittävän synnytyksen jälkeen masentuneen äidin hoitoon ohjauksessa ja tukemisessa? Miten helpoksi tai vaikeaksi terveydenhoitajat kokevat synnytyksen jälkeisen masennuksen oireiden tunnistamisen? sekä Millaista lisäkoulutusta terveydenhoitajat toivoisivat synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoon liittyen?
Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Kyselylyn suoritimme kymmenkohtaisella lomakkeella. Tutkimustamme varten lähetimme kyselylomakkeet viidelle eri helsinkiläiselle terveysasemalle 34:lle äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Aineiston analysoimme käyttäen laadullista sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella enemmistö terveydenhoitajista koki ammattitaitonsa riittävän masentu-neen äidin tunnistamiseen. Jatkohoitoon ohjaaminen ja hoitopolun toteutuminen koettiin hankalaksi resurssipulan vuoksi. Hoitajat kokivat, ettei Helsingin kaupungilla ole tarpeeksi aikoja psykiatriseen hoitoon, jota masentuneet äidit tarvitsisivat. Neuvolan terveydenhoitajat toivoivat lisäkoulutusta masentuneen äidin tunnistamiseen ja hoitoon.