Yksityisteiden lakkaaminen ja kulkuoikeudet asemakaava-alueella
Kiviniemi, Sampo (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kiviniemi, Sampo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404144289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404144289
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön aiheena on asemakaava-alueella sijaitsevien vanhojen yksityisteiden lakkaaminen ja tierasitteiden tarpeellisuus niillä kulkemiseen, kun tiet on osoitettu kaduiksi. Työ on tehty Vantaan kaupungin mittausosastolle. Työn tavoitteena oli tutkia, voidaanko kiinteistöllä katsoa olevan laillinen kulkuoikeus ilman tieoikeutta asemakaavan mukaisella lohkomattomalla katualueella, joka on lakannutta yhteistä aluetta. Tiehen on syntynyt rasiteoikeus osakastiloille niin sanotussa ojalaissa vuonna 1977. Työn tarkoituksena oli selvittää rasitteiden poistamisen mahdollisuuksia ja toimitusmenettelyä Vantaan kaupungille, koska vanhat tieoikeusmerkinnät haittaavat kiinteistönmuodostusta ja kiinteistörekisterin selvyyttä kohdistuessaan satoihin kiinteistöihin.
Olennaista oli selvittää, oikeuttaako asemakaava ja muuttuneet olosuhteet kulkemisen tiellä jo ennen katualueen toteuttamista. Olennaista on olosuhteiden muuttuminen niin, että yksityiset tiet voidaan katsoa olevan yleisessä käytössä, kun tienpitovelvollisuus on siirtynyt pois tieosakkailta ja kun kunnan kadunrakentamisvelvollisuus on alkanut. Tällaisessa tilanteessa voidaan tieoikeutta pitää käytännössä tarpeettomana, kun tiet ovat lisäksi asemakaavan mukaisia.
Työssä tarkastellaan yksityisteiden lakkaamista asemakaava-alueella, kunnan oikeutta katualueeseen ja sen vaikutuksia kulkuoikeuksiin ja yksityisteiden lakkauttamiseen. Työssä tutkitaan myös rasitteiden poistamisesta aiheutuvaa käytännön haittaa.
Työn tuloksena voidaan todeta, että vaikka olosuhteet olisivat käytännössä samat kuin lain edellyttämässä tilanteessa, jossa yksityistiet lakkaavat, ei tieoikeuksien poistamiselle ennen kunnan omistusoikeuden saamista katualueeseen voida katsoa olevan edellytyksiä nykyisen lainsäädännön puitteissa. Laissa on selvät säädökset yksityisteiden lakkaamisesta asemakaava-alueella, vaikka ne eivät olisi aina tyydyttäviä kunnan näkökulmasta tai kiinteistörekisterin selvyyden kannalta.
Olennaista oli selvittää, oikeuttaako asemakaava ja muuttuneet olosuhteet kulkemisen tiellä jo ennen katualueen toteuttamista. Olennaista on olosuhteiden muuttuminen niin, että yksityiset tiet voidaan katsoa olevan yleisessä käytössä, kun tienpitovelvollisuus on siirtynyt pois tieosakkailta ja kun kunnan kadunrakentamisvelvollisuus on alkanut. Tällaisessa tilanteessa voidaan tieoikeutta pitää käytännössä tarpeettomana, kun tiet ovat lisäksi asemakaavan mukaisia.
Työssä tarkastellaan yksityisteiden lakkaamista asemakaava-alueella, kunnan oikeutta katualueeseen ja sen vaikutuksia kulkuoikeuksiin ja yksityisteiden lakkauttamiseen. Työssä tutkitaan myös rasitteiden poistamisesta aiheutuvaa käytännön haittaa.
Työn tuloksena voidaan todeta, että vaikka olosuhteet olisivat käytännössä samat kuin lain edellyttämässä tilanteessa, jossa yksityistiet lakkaavat, ei tieoikeuksien poistamiselle ennen kunnan omistusoikeuden saamista katualueeseen voida katsoa olevan edellytyksiä nykyisen lainsäädännön puitteissa. Laissa on selvät säädökset yksityisteiden lakkaamisesta asemakaava-alueella, vaikka ne eivät olisi aina tyydyttäviä kunnan näkökulmasta tai kiinteistörekisterin selvyyden kannalta.