Matalan kynnyksen yhteydenotot Harvinaiskeskus Norioon vuosina 2018-2020 : tapaustutkimus
Riik, Ida (2021)
Riik, Ida
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205500
Tiivistelmä
Opinnäyte toteutettiin toimeksiantona Harvinaiskeskus Noriolle. Harvinaiskeskus Norio tekee työtä harvinaisia sairauksia sairastavien henkilöiden ja heidän läheistensä hyväksi. Harvinaisia sairauksia sairastavia henkilöitä on Suomessa noin 300 000, ja erilaisia diagnooseja tuhansia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Harvinaiskeskus Norion matalan kynnyksen palveluun tulleita yhteydenottoja. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa yhteydenottojen piirteistä sekä harvinaisia sairauksia sairastavien lasten ja heidän perheidensä kokemasta tuen tarpeesta. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin harvinaisia sairauksia ja niiden vaikutuksia perheisiin, harvinaisia sairauksia sairastavia henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä ja palveluita sekä matalan kynnyksen käsi-tettä.
Opinnäytetyön tutkimusaineistona toimi Harvinaiskeskus Norion ylläpitämä rekisteri vuosien 2018–2020 ajalta, yhteensä 2278 yhteydenottoa. Rekisteri ei sisällä suoria tunnisteita. Aineisto analysoitiin laadullisia sekä määrällisiä menetelmiä käyttäen. Aineiston tilastollinen käsittely suoritettiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmistolla.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena nousi esiin Harvinaiskeskus Norioon tehtyjen yhteydenottojen syiden keskittyminen tuen sekä tiedon tarpeeseen. Harvinaiskeskus Norioon tehdään eniten yhteydenottoja puhelimitse ja yleisimmin syyskuukausina. Tyypillisimmin yhteydenotto on harvinaissairaan henkilön itse tekemä ja siihen käytetään aikaa 16–30 minuuttia. Tutkimus osoittaa, että matalan kynnyksen palvelun työntekijät kokevat pystyvänsä vastaamaan yhteydenottajien tarpeisiin kiitettävästi. Yhteydenottotavan ja työntekijän itsearvioinnin riippuvuuden osoitettiin olevan perusjoukossa tilastollisesti erittäin merkitsevä.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tietoa harvinaisia sairauksia sairastavien lasten vanhempien kokemasta tuen tarpeesta. Lisää tutkimusta tarvitaan matalan kynnyksen palveluiden käyttäjien subjektiivisesta kokemuksesta. Tulosten pohjalta laadittiin viisi toimenpide-ehdotusta Harvinaiskeskus Noriolle. Harvinaiskeskus Norio sekä muut harvinaisten sairauksien parissa toimivat tahot voivat hyödyntää opinnäytetyötä omien palveluidensa tarkasteluun sekä kehittämiseen.
Opinnäytetyön tutkimusaineistona toimi Harvinaiskeskus Norion ylläpitämä rekisteri vuosien 2018–2020 ajalta, yhteensä 2278 yhteydenottoa. Rekisteri ei sisällä suoria tunnisteita. Aineisto analysoitiin laadullisia sekä määrällisiä menetelmiä käyttäen. Aineiston tilastollinen käsittely suoritettiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmistolla.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena nousi esiin Harvinaiskeskus Norioon tehtyjen yhteydenottojen syiden keskittyminen tuen sekä tiedon tarpeeseen. Harvinaiskeskus Norioon tehdään eniten yhteydenottoja puhelimitse ja yleisimmin syyskuukausina. Tyypillisimmin yhteydenotto on harvinaissairaan henkilön itse tekemä ja siihen käytetään aikaa 16–30 minuuttia. Tutkimus osoittaa, että matalan kynnyksen palvelun työntekijät kokevat pystyvänsä vastaamaan yhteydenottajien tarpeisiin kiitettävästi. Yhteydenottotavan ja työntekijän itsearvioinnin riippuvuuden osoitettiin olevan perusjoukossa tilastollisesti erittäin merkitsevä.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tietoa harvinaisia sairauksia sairastavien lasten vanhempien kokemasta tuen tarpeesta. Lisää tutkimusta tarvitaan matalan kynnyksen palveluiden käyttäjien subjektiivisesta kokemuksesta. Tulosten pohjalta laadittiin viisi toimenpide-ehdotusta Harvinaiskeskus Noriolle. Harvinaiskeskus Norio sekä muut harvinaisten sairauksien parissa toimivat tahot voivat hyödyntää opinnäytetyötä omien palveluidensa tarkasteluun sekä kehittämiseen.