Asfaltoinnin kehitys Suomessa
Salminen, Jani (2022)
Salminen, Jani
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067587
Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdytään asfalttimassojen ja päällystysmenetelmien kehittymiseen Suomessa eri aikakausilla. Opinnäytetyössä käsitellään jo aiemmin käytössä olleita asfalttilaatuja ja työtapoja. Lisäksi työssä selvitetään vuosien saatossa tehtyjä päällystysalan tutkimuksia ja näiden rahoitusta. Työ on tehty kirjallisuusselvityksenä ja tiedot on koottu eri alan julkaisuista.
Opinnäytetyö on kirjoitettu kronologisessa järjestyksessä ja työn alkupuolella keskitytään erilaisiin puolikestopäällysteisiin sekä ensimmäisiin kuumana levitettäviin asfaltteihin, jotka tulivat Suomeen 1920-luvun lopulla. Asfaltoinnin alkuaikoina ei ollut vielä käytössä koneellista levitystä, vaan levitys tapahtui käsityönä. Suomessa ei näinä 1900-luvun alun vuosikymmeninä vielä ollut päällystealalla normistoa eikä laatuvaatimuksia, vaan opit ja ohjeet haettiin Euroopasta tai patenttipäällysteiden valmistajilta.
Sotavuosien jälkeen 1950-luvun alussa Suomeen saapui ensimmäiset levittäjät ja jyrät, jolloin teiden päällystämisen teho kasvoi. Ruotsista saapui myös uusi, halvempi asfalttilaatu 1950-luvun lopulla, joka mullisti asfalttialan. Sen jälkeen öljysoralla päällystettiin tiestöä tuhansia kilometrejä lähes neljänkymmenen vuoden ajan.
Maailmanpankin lainat mahdollistivat 1960-luvulla ensimmäisten moottoriteiden rakentamisen Suomeen. Ennen näitä lainoja Suomeen oli rakennettu siirtotyömaana ensimmäinen moottoritie. Näihin aikoihin alkoi myös päällysteiden tutkimus- ja kehitystoiminta uuden tutkimuskaluston ja urakoitsijoiden välisen yhteistyön seurauksena.
Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana asfalttilaatuja ja päällystysmenetelmiä on kehitetty Suomessa paljon ja asfalttialasta on tullut rakennusteollisuuden kierrätyksen edelläkävijä. Lisäksi ala on siirtynyt nopealla tahdilla digiaikaan, mikä tulee helpottamaan yritysten arkea.
Opinnäytetyö on kirjoitettu kronologisessa järjestyksessä ja työn alkupuolella keskitytään erilaisiin puolikestopäällysteisiin sekä ensimmäisiin kuumana levitettäviin asfaltteihin, jotka tulivat Suomeen 1920-luvun lopulla. Asfaltoinnin alkuaikoina ei ollut vielä käytössä koneellista levitystä, vaan levitys tapahtui käsityönä. Suomessa ei näinä 1900-luvun alun vuosikymmeninä vielä ollut päällystealalla normistoa eikä laatuvaatimuksia, vaan opit ja ohjeet haettiin Euroopasta tai patenttipäällysteiden valmistajilta.
Sotavuosien jälkeen 1950-luvun alussa Suomeen saapui ensimmäiset levittäjät ja jyrät, jolloin teiden päällystämisen teho kasvoi. Ruotsista saapui myös uusi, halvempi asfalttilaatu 1950-luvun lopulla, joka mullisti asfalttialan. Sen jälkeen öljysoralla päällystettiin tiestöä tuhansia kilometrejä lähes neljänkymmenen vuoden ajan.
Maailmanpankin lainat mahdollistivat 1960-luvulla ensimmäisten moottoriteiden rakentamisen Suomeen. Ennen näitä lainoja Suomeen oli rakennettu siirtotyömaana ensimmäinen moottoritie. Näihin aikoihin alkoi myös päällysteiden tutkimus- ja kehitystoiminta uuden tutkimuskaluston ja urakoitsijoiden välisen yhteistyön seurauksena.
Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana asfalttilaatuja ja päällystysmenetelmiä on kehitetty Suomessa paljon ja asfalttialasta on tullut rakennusteollisuuden kierrätyksen edelläkävijä. Lisäksi ala on siirtynyt nopealla tahdilla digiaikaan, mikä tulee helpottamaan yritysten arkea.