Esimiestyön keinot sairaanhoitajien työhyvinvoinnin tukemiseksi COVID-19 pandemian aikana : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Rissanen, Heini (2022)
Rissanen, Heini
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097999
Tiivistelmä
Sairaanhoitajien työhyvinvointi on laskenut COVID-19 pandemian aikana. Hoitotyö on murroksessa väestön ikääntymisen ja maailmanlaajuisen sairaanhoitajapulan vuoksi. Yhä useampi hoitaja miettii alanvaihtoa. Sairaanhoitajien työhyvinvoinnin edistäminen esimiestyön keinoin on tärkeää hoitohenkilökunnan riittävyyden turvaamiseksi ja alan vetovoiman lisäämiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata koronapotilaita hoitaneiden sairaanhoitajien työhyvinvointia COVID-19-pandemian aikana sekä esimiestyön vaikutusta sairaanhoitajien työhyvinvointiin systemaattista kirjallisuuskatsausta tutkimusmenetelmänä käyttäen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien työhyvinvoinnista COVID-19-pandemian aikana sekä esimiestyön vaikutuksesta työhyvinvointiin.
Systemaattisen tiedonhaun ja laadunarvioinnin jälkeen tutkimusaineistoksi muodostui 18 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsauksen tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousee esiin kuusi työhyvinvointia tukevaa tekijää, jotka ovat ammatillinen kasvu, tuen saaminen, kouluttautuminen ja tietoisuus taudista, resilienssi, riittävä palautuminen sekä selkeä viestintä. Tuloksista nousee esiin myös kuusi työnhyvinvointia laskevaa tekijää, jotka ovat emotionaaliset reaktiot, huono johtaminen, lisääntynyt työmäärä ja vastuu, koronapotilaiden hoitaminen, muutokset työnkuvassa sekä eettiset kysymykset.
Tutkimustuloksista nousee esiin yhdeksän keinoa tukea sairaanhoitajien työhyvinvointia esimiestyön avulla. Viestinnän ja kommunikaation tärkeys, laadukkaan perehdytyksen ja tuen tarjoaminen sekä riittävän palautumisen mahdollistaminen tukevat sairaanhoitajien työhyvinvointia. Lisäksi työhyvinvointia voidaan tukea valmistelemalla organisaatio kohtaamaan kriisejä, toteuttamalla vapaaehtoisuutta henkilöstösiirroissa, jakamalla johtajuutta, osoittamalla arvostusta sekä johtamistaitoja kehittämällä. Tutkimuksen tuloksista nousevaa tietoa voidaan hyödyntää monissa terveydenhuollon organisaatioissa varauduttaessa tuleviin pandemioihin sekä mietittäessä keinoja työhyvinvoinnin tukemiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata koronapotilaita hoitaneiden sairaanhoitajien työhyvinvointia COVID-19-pandemian aikana sekä esimiestyön vaikutusta sairaanhoitajien työhyvinvointiin systemaattista kirjallisuuskatsausta tutkimusmenetelmänä käyttäen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien työhyvinvoinnista COVID-19-pandemian aikana sekä esimiestyön vaikutuksesta työhyvinvointiin.
Systemaattisen tiedonhaun ja laadunarvioinnin jälkeen tutkimusaineistoksi muodostui 18 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsauksen tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousee esiin kuusi työhyvinvointia tukevaa tekijää, jotka ovat ammatillinen kasvu, tuen saaminen, kouluttautuminen ja tietoisuus taudista, resilienssi, riittävä palautuminen sekä selkeä viestintä. Tuloksista nousee esiin myös kuusi työnhyvinvointia laskevaa tekijää, jotka ovat emotionaaliset reaktiot, huono johtaminen, lisääntynyt työmäärä ja vastuu, koronapotilaiden hoitaminen, muutokset työnkuvassa sekä eettiset kysymykset.
Tutkimustuloksista nousee esiin yhdeksän keinoa tukea sairaanhoitajien työhyvinvointia esimiestyön avulla. Viestinnän ja kommunikaation tärkeys, laadukkaan perehdytyksen ja tuen tarjoaminen sekä riittävän palautumisen mahdollistaminen tukevat sairaanhoitajien työhyvinvointia. Lisäksi työhyvinvointia voidaan tukea valmistelemalla organisaatio kohtaamaan kriisejä, toteuttamalla vapaaehtoisuutta henkilöstösiirroissa, jakamalla johtajuutta, osoittamalla arvostusta sekä johtamistaitoja kehittämällä. Tutkimuksen tuloksista nousevaa tietoa voidaan hyödyntää monissa terveydenhuollon organisaatioissa varauduttaessa tuleviin pandemioihin sekä mietittäessä keinoja työhyvinvoinnin tukemiseksi.