Kartanoista vetovoimaa Suomen kulttuurimatkailuun
Dermedesiotis, Aleksi (2014)
Dermedesiotis, Aleksi
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710440
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Hämeenlinnassa sijaitseva Katisten Kartano, joka on ollut matkailullisessa käytössä kymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä kehitettävää Suomen matkailullisilla kartanoilla on myynnin, markkinoinnin ja yhteistyön osalta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen vuoden 2013 syksystä vuoden 2014 kevääseen.
Työn tietoperusta on tehty haastattelujen ja jo olemassa olevan kirjallisuuden perusteella. Haastatellut kartanot ovat Hahkialan Kartano, Haikon Kartano, Mustion Linna, A.Ahlström ja Katisten Kartano. Lisäksi aineistona on käytetty Viron matkailun edistämiskeskuksen Suomen aluejohtajan Toomas Tärkin haastattelua, joka kertoi miten matkailullisten kartanoiden markkinointia ja myyntiä on edistetty Virossa.
Kyselytutkimus lähetettiin sähköisesti yhteensä 162 kartanolle, joista 43 vastasi kyselyyn. Kysymykset jaettiin seuraaviin teemoihin: vastaajan tiedot, yleiset kysymykset kartanoista, markkinointi ja myynti sekä yhteistyö. Näiden teemojen ympärille koottiin yhteensä 16 kysymystä.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että kokouspalvelut ovat matkailullisten kartanoiden yleisin tuote. Kartanoiden suurimmat asiakasryhmät ovat kotimaiset asiakkaat, yritysasiakkaat ja kotimaiset ryhmät. Tärkein markkinointi- ja myyntikanava on kohteiden kotisivu ja seuraavaksi tärkeimpiä ovat suoramarkkinointi sekä myyntiaktiviteetit. Yli puolet vastanneista haluaa tulevaisuudessa tehdä markkinoinnillista yhteistyötä muiden kartanoiden kanssa. Lähes kaikki kartanot ovat myönteisiä yhteisiä markkinointikanavia kohtaan ja valtaosa haluaa parantaa kartanoiden välistä yhteistyötä myynnillisesti. Puolet vastanneista kannattaa myös ajatusta matkailullisten kartanoiden yhteisestä markkinointisivustosta. Lisäksi hieman alle puolet on kiinnostunut mahdollisuu-desta myydä kartanoiden tuotteita sivuston kautta.
Työn tietoperusta on tehty haastattelujen ja jo olemassa olevan kirjallisuuden perusteella. Haastatellut kartanot ovat Hahkialan Kartano, Haikon Kartano, Mustion Linna, A.Ahlström ja Katisten Kartano. Lisäksi aineistona on käytetty Viron matkailun edistämiskeskuksen Suomen aluejohtajan Toomas Tärkin haastattelua, joka kertoi miten matkailullisten kartanoiden markkinointia ja myyntiä on edistetty Virossa.
Kyselytutkimus lähetettiin sähköisesti yhteensä 162 kartanolle, joista 43 vastasi kyselyyn. Kysymykset jaettiin seuraaviin teemoihin: vastaajan tiedot, yleiset kysymykset kartanoista, markkinointi ja myynti sekä yhteistyö. Näiden teemojen ympärille koottiin yhteensä 16 kysymystä.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että kokouspalvelut ovat matkailullisten kartanoiden yleisin tuote. Kartanoiden suurimmat asiakasryhmät ovat kotimaiset asiakkaat, yritysasiakkaat ja kotimaiset ryhmät. Tärkein markkinointi- ja myyntikanava on kohteiden kotisivu ja seuraavaksi tärkeimpiä ovat suoramarkkinointi sekä myyntiaktiviteetit. Yli puolet vastanneista haluaa tulevaisuudessa tehdä markkinoinnillista yhteistyötä muiden kartanoiden kanssa. Lähes kaikki kartanot ovat myönteisiä yhteisiä markkinointikanavia kohtaan ja valtaosa haluaa parantaa kartanoiden välistä yhteistyötä myynnillisesti. Puolet vastanneista kannattaa myös ajatusta matkailullisten kartanoiden yhteisestä markkinointisivustosta. Lisäksi hieman alle puolet on kiinnostunut mahdollisuu-desta myydä kartanoiden tuotteita sivuston kautta.