Puolustusvoimien julkisen erikoismateriaalinhankinnan tehostaminen erikoisjoukoissa
Holopainen, Pasi (2022)
Holopainen, Pasi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630548
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Puolustusvoimien erikoisjoukkojen julkista hankintaprosessia ja pyrkiä löytämään prosessin hitauteen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu erikoisjoukkojen hankintaprosessia Puolustusvoimien viitekehyksessä. Tämä tutkimus rajattiin koskemaan erikoisjoukkojen julkisia erikoismateriaalihankintoja, jotka eroavat tavanomaisten joukkojen hankinnoista. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Puolustusvoimien erikoisjoukkosektori. Tutkimus toteutettiin COVID- 19-pandemian aikana, joka vaikutti osaltaan tutkimuksen etenemiseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdolliset hankintaprosessin hitauteen vaikuttavat tekijät sekä esittää mahdollisia ratkaisumalleja ongelmille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mahdollisuuksia nopeuttaa erikoismateriaalin hankintaprosessia sekä keinoja nopeuttaa materiaalin käyttöönottoa loppukäyttäjille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimustyönä, jossa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Haastatteluun osallistui kymmen henkilöä, jotka valikoituivat asiantuntijuuden ja työtehtävän mukaan. Haastattelun teemat olivat kaikille haastateltaville samat. Haastattelu rakentui suunnitellun teemahaastelurungon mukaisesti. Haastattelukysymykset laadittiin ennalta kerätyn kirjallisen aineiston pohjalta ja kaikille haastateltaville lähetettiin sama teemahaastattelurunko, jossa kerrottiin tutkimuksen pääkysymys ja alakysymykset. Haastattelut toteutettiin Skypen välityksellä ja haastattelut nauhoitettiin haastateltavien suostumuksella vastausten litterointia ja analysointia varten. Tutkimuksessa käytettiin analyysimenetelmänä teoriasidonnaista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan erikoisjoukkojen julkista hankintaprosessia voidaan tehostaa henkilöstöresursseja lisäämällä ja hankintaprosessin sisäisillä koulutuksilla, jotta hankittava tuote saavuttaa loppukäyttäjän nopeammin. Loppukäyttäjän näkökulmasta erikoisjoukkojen hankintaprosessin hitaus vaikuttaa työssä jaksamiseen, työturvallisuuteen ja kokemukseen muiden arvostuksesta omaa työtä kohtaan. Isoimmat muutokset tuottavuuden tehostamiseksi saataisiin aikaiseksi henkilöstöresurssin lisäämisellä ja koulutuksella. Uudelleen organisoituminen, työpanoksen kohdentaminen ja henkilöstöresurssin kohdentaminen avaintehtäviin toisivat lisää tehokkuutta ja nopeutta erikoisjoukkojen hankintaprosesseihin.
Innovatiivisen hankintaprosessin kehittämisen edellytyksenä ovat osallistuvien henkilöiden osaamisen vahvistaminen hyödyntämällä oppivan organisaation periaatteita. Näitä tekijöitä ovat toimintaympäristön tunteminen, organisaation hankintastrategian ymmärtäminen ja sitoutuminen yhteistyöhön. Jatkuvaa kehitystä vahvistaa käytännön osaamisesta saatavan tiedon hyödyntäminen sekä osaamisen kehittämisen mahdollistaminen organisaatiossa. PDCA jatkuvan kehittämisen malli sopii ulkoisten muutosten aiheuttamien vaikutusten, sisäisesti kehitettävien ja uusien asioiden innovointiin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Puolustusvoimien erikoisjoukkojen julkista hankintaprosessia ja pyrkiä löytämään prosessin hitauteen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu erikoisjoukkojen hankintaprosessia Puolustusvoimien viitekehyksessä. Tämä tutkimus rajattiin koskemaan erikoisjoukkojen julkisia erikoismateriaalihankintoja, jotka eroavat tavanomaisten joukkojen hankinnoista. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Puolustusvoimien erikoisjoukkosektori. Tutkimus toteutettiin COVID- 19-pandemian aikana, joka vaikutti osaltaan tutkimuksen etenemiseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdolliset hankintaprosessin hitauteen vaikuttavat tekijät sekä esittää mahdollisia ratkaisumalleja ongelmille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mahdollisuuksia nopeuttaa erikoismateriaalin hankintaprosessia sekä keinoja nopeuttaa materiaalin käyttöönottoa loppukäyttäjille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimustyönä, jossa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Haastatteluun osallistui kymmen henkilöä, jotka valikoituivat asiantuntijuuden ja työtehtävän mukaan. Haastattelun teemat olivat kaikille haastateltaville samat. Haastattelu rakentui suunnitellun teemahaastelurungon mukaisesti. Haastattelukysymykset laadittiin ennalta kerätyn kirjallisen aineiston pohjalta ja kaikille haastateltaville lähetettiin sama teemahaastattelurunko, jossa kerrottiin tutkimuksen pääkysymys ja alakysymykset. Haastattelut toteutettiin Skypen välityksellä ja haastattelut nauhoitettiin haastateltavien suostumuksella vastausten litterointia ja analysointia varten. Tutkimuksessa käytettiin analyysimenetelmänä teoriasidonnaista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan erikoisjoukkojen julkista hankintaprosessia voidaan tehostaa henkilöstöresursseja lisäämällä ja hankintaprosessin sisäisillä koulutuksilla, jotta hankittava tuote saavuttaa loppukäyttäjän nopeammin. Loppukäyttäjän näkökulmasta erikoisjoukkojen hankintaprosessin hitaus vaikuttaa työssä jaksamiseen, työturvallisuuteen ja kokemukseen muiden arvostuksesta omaa työtä kohtaan. Isoimmat muutokset tuottavuuden tehostamiseksi saataisiin aikaiseksi henkilöstöresurssin lisäämisellä ja koulutuksella. Uudelleen organisoituminen, työpanoksen kohdentaminen ja henkilöstöresurssin kohdentaminen avaintehtäviin toisivat lisää tehokkuutta ja nopeutta erikoisjoukkojen hankintaprosesseihin.
Innovatiivisen hankintaprosessin kehittämisen edellytyksenä ovat osallistuvien henkilöiden osaamisen vahvistaminen hyödyntämällä oppivan organisaation periaatteita. Näitä tekijöitä ovat toimintaympäristön tunteminen, organisaation hankintastrategian ymmärtäminen ja sitoutuminen yhteistyöhön. Jatkuvaa kehitystä vahvistaa käytännön osaamisesta saatavan tiedon hyödyntäminen sekä osaamisen kehittämisen mahdollistaminen organisaatiossa. PDCA jatkuvan kehittämisen malli sopii ulkoisten muutosten aiheuttamien vaikutusten, sisäisesti kehitettävien ja uusien asioiden innovointiin.