Maahanmuuttajataustaisen sairaanhoitajaopiskelijan harjoittelun ohjauksen erityispiirteet
Salovuori, Oona; Laakso, Laura (2023)
Salovuori, Oona
Laakso, Laura
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611019
Tiivistelmä
Suomessa maahanmuutto lisääntyy jatkuvasti, ja sen myötä lisääntyy myös maahanmuuttajien kouluttautuminen terveydenhuoltoalalle. Suomen hoitajapulan yhtenä vastauksena toimii maahanmuuttajien työllistyminen sairaanhoitoalalle, ja näin ollen tarve laadukkaalle monikulttuuriselle ohjaukselle lisääntyy. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ohjatessa joutuu kohtaamaan erilaisia haasteita kuin natiiviopiskelijoiden kanssa, ja se vaatii ohjaajilta laajempaa osaamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia erityispiirteitä sisältyy maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaukseen kliinisissä harjoitteluissa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Tokasa-hankkeessa maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelun ohjauksessa. Tavoitteena oli myös, että tietoa voidaan hyödyntää laajemminkin maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisten harjoitteluiden ohjauksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja käytetyt aineistot kerättiin sähköisistä tietokannoista (PubMed, ProQuest Central, Medic, ERIC). Mukaan valittiin 10 tutkimusta, jotka oli julkaistu vuoden 2012 jälkeen. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena todettiin, että maahanmuuttajataustaisen sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen harjoittelun ohjaaminen vaatii ohjaajalta enemmän aikaa ja resursseja kuin natiivi sairaanhoitajaopiskelijan ohjaus. Suurimpana haasteena ohjauksessa oli opiskelijoiden puutteellinen kielitaito ja kommunikointi. Kommunikaatio-ongelmat kuormittivat sekä ohjaajia että opiskelijoita. Tutkimuksessa todettiin, että ohjaajien korkea kulttuurinen kompetenssi, sekä kokemus kansainvälisestä ohjauksesta osoittautuivat hyödyllisiksi ohjauksessa. Ohjaajien negatiivinen asenne saattoi ilmetä kiusaamisena sekä puutteellisena ohjauksena, ja näin loi opiskelijoille negatiivisia harjoittelukokemuksia. Toisaalta ohjaajien positiivinen asenne haasteista huolimatta antoi mahdollisuuden hyvälle ohjaussuhteelle.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ohjaajan ominaisuudet, asenteet sekä osaaminen ovat avaintekijöitä maahanmuuttajataustaisen sairaanhoitajaopiskelijan ohjauksessa. Myös opiskelijan oma osaaminen määrittää harjoittelun kulkua suuresti. Jatkotutkimuksina voisi tutkia syvemmin, miten positiivista suhtautumista maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita kohtaan voitaisiin lisätä, sekä mitkä tekijät saisivat harjoitteluiden ohjaajat kokemaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksen mielekkäänä tai opettavaisena, eikä haasteellisena ja kuormittavana.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia erityispiirteitä sisältyy maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaukseen kliinisissä harjoitteluissa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Tokasa-hankkeessa maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelun ohjauksessa. Tavoitteena oli myös, että tietoa voidaan hyödyntää laajemminkin maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisten harjoitteluiden ohjauksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja käytetyt aineistot kerättiin sähköisistä tietokannoista (PubMed, ProQuest Central, Medic, ERIC). Mukaan valittiin 10 tutkimusta, jotka oli julkaistu vuoden 2012 jälkeen. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena todettiin, että maahanmuuttajataustaisen sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen harjoittelun ohjaaminen vaatii ohjaajalta enemmän aikaa ja resursseja kuin natiivi sairaanhoitajaopiskelijan ohjaus. Suurimpana haasteena ohjauksessa oli opiskelijoiden puutteellinen kielitaito ja kommunikointi. Kommunikaatio-ongelmat kuormittivat sekä ohjaajia että opiskelijoita. Tutkimuksessa todettiin, että ohjaajien korkea kulttuurinen kompetenssi, sekä kokemus kansainvälisestä ohjauksesta osoittautuivat hyödyllisiksi ohjauksessa. Ohjaajien negatiivinen asenne saattoi ilmetä kiusaamisena sekä puutteellisena ohjauksena, ja näin loi opiskelijoille negatiivisia harjoittelukokemuksia. Toisaalta ohjaajien positiivinen asenne haasteista huolimatta antoi mahdollisuuden hyvälle ohjaussuhteelle.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ohjaajan ominaisuudet, asenteet sekä osaaminen ovat avaintekijöitä maahanmuuttajataustaisen sairaanhoitajaopiskelijan ohjauksessa. Myös opiskelijan oma osaaminen määrittää harjoittelun kulkua suuresti. Jatkotutkimuksina voisi tutkia syvemmin, miten positiivista suhtautumista maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita kohtaan voitaisiin lisätä, sekä mitkä tekijät saisivat harjoitteluiden ohjaajat kokemaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksen mielekkäänä tai opettavaisena, eikä haasteellisena ja kuormittavana.