Lapinlahden vesijohtoverkoston mallintaminen ja tarkastelu häiriötilanteissa
Smolander, Juuso (2023)
Smolander, Juuso
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116593
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantona ja tavoitteena oli mallintaa Lapinlahden vesijohtoverkosto Lapinlahden Vesi Oy:lle. Mallintamisen jälkeen tarkoituksena oli ajaa valmiin mallin läpi erilaisia häiriötilanteita. Tarkasteltaviin häiriötilanteisiin kuului muun muassa tiettyjen vedenottamoiden ja putkien käytöstä poisto. Taustana opinnäytetyölle oli, että Lapinlahden Vesi Oy:llä oli tiedossa, missä kunnan putket kulkevat ja missä tarpeelliset venttiilit sijaitsevat. Heillä ei kuitenkaan ollut valmiina työkalua, jolla voisi mallintaa erilaisia riskiskenaarioita.
Vesijohtoverkostomallin tekemiseen käytettiin KeyAqua, QGis ja Epanet -ohjelmistoja. Tarvittavat putki- ja solmupisteiden tiedot ladattiin KeyAquasta ja siirrettiin QGissiin, jossa verkostomalli luotiin. Mallintamisen jälkeen tiedosto siirrettiin QGissistä Epanettiin, jossa halutut riskiskenaariot pystyttiin toteuttamaan. Mallin läpi ajettiin yhteensä kuusi erilaista häiriötilannetta.
Tuloksista voidaan päätellä, että tehty verkostomalli toimii vähintäänkin suhteellisen hyvin. Jokaisessa mallin läpi ajetussa riskiskenaariossa vedenvirtaus poikkeaa normaalitilanteen virtaamasta ja solmupisteiden paineet muuttuvat toisiinsa nähden järkevässä suhteessa. Mallissa on kuitenkin myös parannettavia kohteita. Kaikissa solmupisteissä ei ole tarvittavaa vedenkäyttötietoa ja mallia olisi voinut vielä yksinkertaistaa lisää. Lisäksi jokaisessa putkessa karkeuskerroin on 0,011. Mallista saataisiin selkeästi luotettavampi lisäämällä vedenkäyttötiedot kaikkiin solmupisteisiin ja muuttamalla putkien karkeuskertoimet. Lapinlahden Vesi Oy:n kannattaakin parannella mallia ainakin näiltä osin.
Vesijohtoverkostomallin tekemiseen käytettiin KeyAqua, QGis ja Epanet -ohjelmistoja. Tarvittavat putki- ja solmupisteiden tiedot ladattiin KeyAquasta ja siirrettiin QGissiin, jossa verkostomalli luotiin. Mallintamisen jälkeen tiedosto siirrettiin QGissistä Epanettiin, jossa halutut riskiskenaariot pystyttiin toteuttamaan. Mallin läpi ajettiin yhteensä kuusi erilaista häiriötilannetta.
Tuloksista voidaan päätellä, että tehty verkostomalli toimii vähintäänkin suhteellisen hyvin. Jokaisessa mallin läpi ajetussa riskiskenaariossa vedenvirtaus poikkeaa normaalitilanteen virtaamasta ja solmupisteiden paineet muuttuvat toisiinsa nähden järkevässä suhteessa. Mallissa on kuitenkin myös parannettavia kohteita. Kaikissa solmupisteissä ei ole tarvittavaa vedenkäyttötietoa ja mallia olisi voinut vielä yksinkertaistaa lisää. Lisäksi jokaisessa putkessa karkeuskerroin on 0,011. Mallista saataisiin selkeästi luotettavampi lisäämällä vedenkäyttötiedot kaikkiin solmupisteisiin ja muuttamalla putkien karkeuskertoimet. Lapinlahden Vesi Oy:n kannattaakin parannella mallia ainakin näiltä osin.