Psyykkisen kuormituksen vaikutukset työturvallisuuteen : vastaanottopalveluiden osastonhoitajien kokemuksia
Nieminen, Katja; Reinikka, Henna (2023)
Nieminen, Katja
Reinikka, Henna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732010
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalalla työ koetaan monilta osin psyykkisesti kuormittavaksi. Työtä kuormittavat erilaiset vaatimukset, vähäiset resurssit työn toteuttamiseen ja iso työmäärä. Työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka tukevat työssä jaksamista. Kuormituksen muuttuessa haitalliseksi, se voi aiheuttaa stressiä ja työuupumusta. Työturvallisuuden näkökulmasta tarkasteltuna psyykkinen kuormitus aiheuttaa erilaisia läheltä piti- ja vaaratilanteita, jotka pitää huomioida päivittäisessä johtamisessa. Hyvällä johtamisella vaikutetaan positiivisesti työntekijöiden työssäjaksamiseen ja lisätään työhyvinvointia. Määrätietoisella ja tavoitteellisella johtamisella saadaan lisäksi parannettua asiakas- ja potilasturvallisuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vastaanottopalveluiden osastonhoitajien kokemuksia siitä, vaikuttaako työntekijän psyykkinen kuormitus työturvallisuuteen ja millaisia keinoja osastonhoitajilla on ennaltaehkäistä psyykkistä kuormitusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä näkyväksi ne keinot, joita osas-tonhoitajat käyttävät työntekijän psyykkisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi ja työturvallisuuden ylläpitämiseksi työyksikössään. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä lomakehaastatteluna kahden eri hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden osastonhoitajilta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan osastonhoitajat tunnistivat erilaisia psyykkisen kuormituksen merkkejä ja niistä aiheutuvia riskejä asiakas- ja potilasturvallisuudelle sekä työturvallisuudelle. Psyykkisen kuormituksen todettiin aiheuttavan turvallisuusriskejä työntekijälle itselleen, asiakkaisiin tai vaikutukset koskivat koko työyhteisöä. Osastonhoitajat toivat esille keinoja, joilla pystyvät ennaltaehkäisemään tai vähentämään psyykkistä kuormittuneisuutta, esimerkiksi työnkuvan muutoksilla ja työhyvinvointia parantamalla. He painottivat työntekijän kanssa keskustelemisen ja avoimen vuoropuhelun tärkeyttä, jossa voidaan käydä läpi kuormitusta aiheuttavat asiat, yrittää löytää niihin ratkaisua sekä tarvittaessa ohjata esimerkiksi työterveyteen. Tulosten perusteella todettiin, että myös osastonhoitajien kuormitukseen tulee kiinnittää huomiota, jotta he pystyvät kokonaisvaltaisesti huolehtimaan työntekijöiden työhyvinvoinnista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vastaanottopalveluiden osastonhoitajien kokemuksia siitä, vaikuttaako työntekijän psyykkinen kuormitus työturvallisuuteen ja millaisia keinoja osastonhoitajilla on ennaltaehkäistä psyykkistä kuormitusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä näkyväksi ne keinot, joita osas-tonhoitajat käyttävät työntekijän psyykkisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi ja työturvallisuuden ylläpitämiseksi työyksikössään. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä lomakehaastatteluna kahden eri hyvinvointialueen vastaanottopalveluiden osastonhoitajilta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan osastonhoitajat tunnistivat erilaisia psyykkisen kuormituksen merkkejä ja niistä aiheutuvia riskejä asiakas- ja potilasturvallisuudelle sekä työturvallisuudelle. Psyykkisen kuormituksen todettiin aiheuttavan turvallisuusriskejä työntekijälle itselleen, asiakkaisiin tai vaikutukset koskivat koko työyhteisöä. Osastonhoitajat toivat esille keinoja, joilla pystyvät ennaltaehkäisemään tai vähentämään psyykkistä kuormittuneisuutta, esimerkiksi työnkuvan muutoksilla ja työhyvinvointia parantamalla. He painottivat työntekijän kanssa keskustelemisen ja avoimen vuoropuhelun tärkeyttä, jossa voidaan käydä läpi kuormitusta aiheuttavat asiat, yrittää löytää niihin ratkaisua sekä tarvittaessa ohjata esimerkiksi työterveyteen. Tulosten perusteella todettiin, että myös osastonhoitajien kuormitukseen tulee kiinnittää huomiota, jotta he pystyvät kokonaisvaltaisesti huolehtimaan työntekijöiden työhyvinvoinnista.