Kestävää työelämää rakentamassa : terveysalan yrityksen henkilöstön kokemuksia psyko-logisesta turvallisuudesta
Päivänurmi, Jonna (2023)
Päivänurmi, Jonna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033095
Tiivistelmä
Psykologinen turvallisuus on ollut laaja-alaisen kiinnostuksen kohteena organisaatiotutkimuksessa viime vuosikymmeninä. Terveydenhuollon kontekstissa psykologista turvallisuutta on tutkittu huomattavasti vähemmän siitä huolimatta, että sen merkitys korostuu aloilla, joissa työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuus on toiminnan keskeisin prioriteetti.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa terveydenhuollon kontekstissa työskentelevien tiimien psykologisen turvallisuuden kokemuksesta ja sen rakentumiseen vaikuttavista elementeistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuntoutusalan yrityksen henkilöstön psykologisen turvallisuuden nykytilaa tiimeittäin ja kuvata, millaisilla työhön ja työympäristöön liittyvillä tekijöillä on vaikutusta psykologisen turvallisuuden tunteeseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä yhdistäen. Yksilöiden ja tiimien psykologisen turvallisuuden nykytilaa kartoitettiin aiemmassa tutkimuksessa validoidulla kyselyllä ja laadullinen aineisto kerät-tiin ryhmäkeskusteluissa. Laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimukseen osallistui 55 kuntoutusalan yrityksen työntekijää ja hallinnon jäsentä. Tietoa kerättiin yhteensä yhdeksästä tiimistä.
Tutkimustulosten mukaan yrityksen tiimien psykologinen turvallisuus varsin korkealla tasolla. Korkeimmillaan se oli tiimeissä, joissa työhön sisältyy esihenkilö- tai johtotehtäviä. Psykologisen turvallisuuden rakentumisen mahdollisuuksiin vaikuttaa tässä työyhteisössä merkittävimmin kollegoiden välinen tut-tuus ja käytettävissä olevat resurssit. Edellä kuvatut tekijät voivat joko heikentää tai vahvistaa psykologista turvallisuutta riippuen muuttujien suunnasta. Työyhteisön vahvuutena psykologisen turvallisuuden kannalta on tervetulleeksi toivottava ja erilaisuutta salliva ilmapiiri ja auttamisen kulttuuri. Psykologista turvallisuutta uhkaaviksi tekijöiksi tunnistettiin kiire ja kuormitus.
Tutkimustulosten pohjalta on keskeistä jatkaa psykologisen turvallisuuden vahvistamista tiimikohtaisesti sekä jatkaa systemaattista työskentelyä psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi koko yrityksen tasolla. Lisäksi psykologista turvallisuutta olisi ensiarvoisen tärkeää tutkia suomalaisessa terveydenhuollon kontekstissa työntekijöiden sitoutumisen, toiminnan tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja palveluiden laadun vahvistamiseksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa terveydenhuollon kontekstissa työskentelevien tiimien psykologisen turvallisuuden kokemuksesta ja sen rakentumiseen vaikuttavista elementeistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuntoutusalan yrityksen henkilöstön psykologisen turvallisuuden nykytilaa tiimeittäin ja kuvata, millaisilla työhön ja työympäristöön liittyvillä tekijöillä on vaikutusta psykologisen turvallisuuden tunteeseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä yhdistäen. Yksilöiden ja tiimien psykologisen turvallisuuden nykytilaa kartoitettiin aiemmassa tutkimuksessa validoidulla kyselyllä ja laadullinen aineisto kerät-tiin ryhmäkeskusteluissa. Laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimukseen osallistui 55 kuntoutusalan yrityksen työntekijää ja hallinnon jäsentä. Tietoa kerättiin yhteensä yhdeksästä tiimistä.
Tutkimustulosten mukaan yrityksen tiimien psykologinen turvallisuus varsin korkealla tasolla. Korkeimmillaan se oli tiimeissä, joissa työhön sisältyy esihenkilö- tai johtotehtäviä. Psykologisen turvallisuuden rakentumisen mahdollisuuksiin vaikuttaa tässä työyhteisössä merkittävimmin kollegoiden välinen tut-tuus ja käytettävissä olevat resurssit. Edellä kuvatut tekijät voivat joko heikentää tai vahvistaa psykologista turvallisuutta riippuen muuttujien suunnasta. Työyhteisön vahvuutena psykologisen turvallisuuden kannalta on tervetulleeksi toivottava ja erilaisuutta salliva ilmapiiri ja auttamisen kulttuuri. Psykologista turvallisuutta uhkaaviksi tekijöiksi tunnistettiin kiire ja kuormitus.
Tutkimustulosten pohjalta on keskeistä jatkaa psykologisen turvallisuuden vahvistamista tiimikohtaisesti sekä jatkaa systemaattista työskentelyä psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi koko yrityksen tasolla. Lisäksi psykologista turvallisuutta olisi ensiarvoisen tärkeää tutkia suomalaisessa terveydenhuollon kontekstissa työntekijöiden sitoutumisen, toiminnan tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja palveluiden laadun vahvistamiseksi.