Pienten ja keskisuurten seurakuntien hallinto- ja talouspalveluiden kehittämiskartoitus
Stenroos, Minna (2023)
Stenroos, Minna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735231
Tiivistelmä
Evankelis-luterilaisten seurakuntien tilanne Suomessa muuttuu jatkuvasti vähenevän jäsenmäärän myötä. Seurakuntien on tulevaisuutta ajatellen mietittävä hallintorakennettaan tarkkaan, jotta resurssit toimintaan lähellä seurakuntalaisia turvataan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten pienten ja keskisuurten seurakuntien hallinto- ja talouspalvelut toimivat nyt ja miten niitä tulisi kehittää ottaen huomioon valmistautumisen pohdinnan alla olevaan hallinnolliseen rovastikuntatasoiseen rakennemuutokseen.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin Turun arkkihiippakunnan alueelta valittuihin kohdeseurakuntiin lähetettyä sähköpostikyselyä sekä kyselyjen pohjalta pidettyjä teemahaastatteluja. Kyselyllä kerättiin pohjatietoja seurakunnista ja haastattelun teemoina olivat seurakunnan nykyisen hallintorakenteen toimiminen, sen muutostarpeet ja rovastikunnallisen yhteisen hallinnon vaikutusten pohtiminen. Isossa roolissa oli hallinnon työntekijöiden työnjako, mikä vaikuttaa hallinnon henkilöstön resursointiin.
Opinnäytetyö avasi seurakuntien hallintorakenteen nykytilaa, jonka todettiin toimivan perusasioiden osalta pääsääntöisesti melko hyvin, mutta kuormittavan erityisesti talouspäälliköitä laajan työnkuvan myötä. Kehittämiskohteita nähtiin erityisesti kiinteistöhallinnon puolella ja hallinnollisen osaamisen kehittämisessä etenkin kirkkoherroilla. Kirkon palvelukeskuksen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista oltiin kiinnostuneita, mutta niiden käytännössä tuomaa apua ajankäyttöön epäiltiin jonkun verran. Digitalisaation tuomaa apua kaivattiin helpottamaan tätä yhteistyötä. Opinnäytetyössä avattiin kohdeorganisaatioiden sihteerityötä tekevien toimenkuvayhdistelmiä, jotta näitä voidaan käyttää apuna mietittäessä etenkin pienten ja keskisuurten seurakuntien henkilöstöresursointia eläköitymisten yhteydessä ja val-mistautuessa mahdolliseen laajempaan yhteiseen hallintomalliin.
Rovastikunnallinen yhteinen hallintorakenne pohditutti paljon. Talouspäälliköt toivovat siitä apua omaan työhönsä, mutta monia työntekijöitä ja seurakuntalaisia pohdituttaa, miten kauemmas siirtyvä hallinto tulee vaikuttamaan seurakunnalliseen toimintaan. Tutkimuksen perusteella kuitenkin kävi ilmi, että suuren yksikön kevyempi hallinto antaa resursseja enemmän toimintaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten pienten ja keskisuurten seurakuntien hallinto- ja talouspalvelut toimivat nyt ja miten niitä tulisi kehittää ottaen huomioon valmistautumisen pohdinnan alla olevaan hallinnolliseen rovastikuntatasoiseen rakennemuutokseen.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin Turun arkkihiippakunnan alueelta valittuihin kohdeseurakuntiin lähetettyä sähköpostikyselyä sekä kyselyjen pohjalta pidettyjä teemahaastatteluja. Kyselyllä kerättiin pohjatietoja seurakunnista ja haastattelun teemoina olivat seurakunnan nykyisen hallintorakenteen toimiminen, sen muutostarpeet ja rovastikunnallisen yhteisen hallinnon vaikutusten pohtiminen. Isossa roolissa oli hallinnon työntekijöiden työnjako, mikä vaikuttaa hallinnon henkilöstön resursointiin.
Opinnäytetyö avasi seurakuntien hallintorakenteen nykytilaa, jonka todettiin toimivan perusasioiden osalta pääsääntöisesti melko hyvin, mutta kuormittavan erityisesti talouspäälliköitä laajan työnkuvan myötä. Kehittämiskohteita nähtiin erityisesti kiinteistöhallinnon puolella ja hallinnollisen osaamisen kehittämisessä etenkin kirkkoherroilla. Kirkon palvelukeskuksen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista oltiin kiinnostuneita, mutta niiden käytännössä tuomaa apua ajankäyttöön epäiltiin jonkun verran. Digitalisaation tuomaa apua kaivattiin helpottamaan tätä yhteistyötä. Opinnäytetyössä avattiin kohdeorganisaatioiden sihteerityötä tekevien toimenkuvayhdistelmiä, jotta näitä voidaan käyttää apuna mietittäessä etenkin pienten ja keskisuurten seurakuntien henkilöstöresursointia eläköitymisten yhteydessä ja val-mistautuessa mahdolliseen laajempaan yhteiseen hallintomalliin.
Rovastikunnallinen yhteinen hallintorakenne pohditutti paljon. Talouspäälliköt toivovat siitä apua omaan työhönsä, mutta monia työntekijöitä ja seurakuntalaisia pohdituttaa, miten kauemmas siirtyvä hallinto tulee vaikuttamaan seurakunnalliseen toimintaan. Tutkimuksen perusteella kuitenkin kävi ilmi, että suuren yksikön kevyempi hallinto antaa resursseja enemmän toimintaan.