Anna Catharina Öhrbomin nuottikirja Naantalista vuodelta 1759
Hautakangas, Ville (2023)
Hautakangas, Ville
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135823
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on Anna Catharina Öhrbomin nuottikirja, joka on Suomen vanhin säilynyt ei-kirkollista kosketinsoitinmusiikkia sisältävä nuottikäsikirjoitus. Kirja on kirjoitettu vuonna 1759 Naantalissa ja sitä säilytetään Turun Sibelius-museon kokoelmissa. Kirja sisältää 15 lyhyttä kosketinsoitinteosta ja vuoden 1701 suomalaista virsikirjaa vastaavan koraalikirjan.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään, ovatko nuottikirjan alkuosan kosketinsoitinkappaleet Öhrbomin omia sävellyksiä vai kopioita muista lähteistä. Tutkimuksessa selvitetään Anna Catharina Öhrbomin ja hänen lähipiirinsä elämänvaiheita. Lisäksi pohditaan nuottikirjan pedagogista sisältöä ja sitä, olivatko kappaleet opetusmateriaalia 1700-luvun kosketinsoittajille. Tutkimus käyttää metodinaan dokumenttianalyysiä ja tärkeimpinä lähteinä ovat Eero Nallinmaan sävelmätutkimus Barokkimenuetista masurkkaan sekä valitut nuottijulkaisut Turun Sibelius-museon, Kansalliskirjaston ja Tukholman Kuninkaallisen musiikkiakatemian kirjaston arkistoista.
Nuottikirja on tyypillinen esimerkki 1700-luvun yläluokkaisen naisen omistamasta kosketinsoitinkirjasta. Tutkimuksessa selviää, että kappaleet ovat todennäköisimmin Anna Catharina Öhrbomin itse tekemiä kosketinsoitinsovituksia sen ajan tunnetuista melodioista. Monen kappaleen melodia löytyy muistakin lähteistä. Nuottikirjan kappaleet etenevät soittoteknisesti helposta vaikeampaan päin. Tästä voidaan päätellä, että kirjalla on ollut myös soitonopiskeluun liittyvä merkitys. Nuottikirjan sisältämä koraalikirja on puolestaan Carl Heleniuksen kirjoittama ja se on kirjoitettu todennäköisesti 1820-luvulla.
Nuottikirjan kosketinsoitinkappaleet puhtaaksikirjoitetaan ja julkaistaan avoimesti verkossa. Julkaisu tarjoaa ensimmäistä kertaa suomalaista 1700-luvun kosketinsoitinmusiikkia kaikkien soitettavaksi.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään, ovatko nuottikirjan alkuosan kosketinsoitinkappaleet Öhrbomin omia sävellyksiä vai kopioita muista lähteistä. Tutkimuksessa selvitetään Anna Catharina Öhrbomin ja hänen lähipiirinsä elämänvaiheita. Lisäksi pohditaan nuottikirjan pedagogista sisältöä ja sitä, olivatko kappaleet opetusmateriaalia 1700-luvun kosketinsoittajille. Tutkimus käyttää metodinaan dokumenttianalyysiä ja tärkeimpinä lähteinä ovat Eero Nallinmaan sävelmätutkimus Barokkimenuetista masurkkaan sekä valitut nuottijulkaisut Turun Sibelius-museon, Kansalliskirjaston ja Tukholman Kuninkaallisen musiikkiakatemian kirjaston arkistoista.
Nuottikirja on tyypillinen esimerkki 1700-luvun yläluokkaisen naisen omistamasta kosketinsoitinkirjasta. Tutkimuksessa selviää, että kappaleet ovat todennäköisimmin Anna Catharina Öhrbomin itse tekemiä kosketinsoitinsovituksia sen ajan tunnetuista melodioista. Monen kappaleen melodia löytyy muistakin lähteistä. Nuottikirjan kappaleet etenevät soittoteknisesti helposta vaikeampaan päin. Tästä voidaan päätellä, että kirjalla on ollut myös soitonopiskeluun liittyvä merkitys. Nuottikirjan sisältämä koraalikirja on puolestaan Carl Heleniuksen kirjoittama ja se on kirjoitettu todennäköisesti 1820-luvulla.
Nuottikirjan kosketinsoitinkappaleet puhtaaksikirjoitetaan ja julkaistaan avoimesti verkossa. Julkaisu tarjoaa ensimmäistä kertaa suomalaista 1700-luvun kosketinsoitinmusiikkia kaikkien soitettavaksi.