Puunkäsittelyn päälinjan kuituhävikkimäärän selvittäminen
Salminen, Essi (2023)
Salminen, Essi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838192
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Rauman paperitehtaan puunkäsittelyn päähakelinjan hakkeen laatua. Tavoitteena oli selvittää, millaista haketta kuorimon päähakkuri tuottaa. Tutkimukset rajattiin ensisijaisesti kuorimon päähakkuriin, taakse purkautuvaan kiekkohakkuriin.
Hakelaadun tutkinnalla saatiin selville, miten paljon päähakkuri tuottaa hävikkiä, miten hävikin muodot ilmenevät sekä mitkä ovat niihin vaikuttavia tekijöitä. Lähtökohtaisesti lähdettiin tutkimaan hakkurin tuottamien tikkujen ja ylisuuren jakeen määrää, jotka ovat aiheuttaneet kohtalaisen paljon ongelmia tuotannossa. Päätutkimuksen ohelle aloitettiin tutkimukset seulomon seulomasta purusta. Selvitettiin, kuinka paljon purun mukana kulkeutuu hävikkiin käyttökelpoista kuitua.
Työssä edettiin DMAIC-mallin mukaan. Määriteltiin tutkimuksen kohde, mitattiin ja suoritettiin empiirinen tutkimus sekä analysoitiin tutkimustulokset. Löydetyille epäkohdille määriteltiin myös ehdotuksia jatkotutkimuksia varten, miten tuotannon toimivuutta saataisiin paremmaksi ja hävikin määrää vähennettyä jatkossa.
Hakelaadun tutkinnalla saatiin selville, miten paljon päähakkuri tuottaa hävikkiä, miten hävikin muodot ilmenevät sekä mitkä ovat niihin vaikuttavia tekijöitä. Lähtökohtaisesti lähdettiin tutkimaan hakkurin tuottamien tikkujen ja ylisuuren jakeen määrää, jotka ovat aiheuttaneet kohtalaisen paljon ongelmia tuotannossa. Päätutkimuksen ohelle aloitettiin tutkimukset seulomon seulomasta purusta. Selvitettiin, kuinka paljon purun mukana kulkeutuu hävikkiin käyttökelpoista kuitua.
Työssä edettiin DMAIC-mallin mukaan. Määriteltiin tutkimuksen kohde, mitattiin ja suoritettiin empiirinen tutkimus sekä analysoitiin tutkimustulokset. Löydetyille epäkohdille määriteltiin myös ehdotuksia jatkotutkimuksia varten, miten tuotannon toimivuutta saataisiin paremmaksi ja hävikin määrää vähennettyä jatkossa.