Vertaissuhdeväkivalta lastensuojelun perhehoidossa
Heikkinen, Hanna; Hiironniemi, Elina (2023)
Heikkinen, Hanna
Hiironniemi, Elina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938426
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lastensuojelun sijaishuollon aikaisissa vertaissuhteissa ilmenevän lasten keskinäisen väkivallan ilmenemismuotoja, syitä ja seurauksia sekä käsittelyn ja ehkäisemisen keinoja lastensuojelun perhehoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli lisätä tietoa lasten kokemasta vertaissuhdeväkivallasta lastensuojelun perhehoidossa, jotta sen ilmenemistä voitaisiin ehkäistä paremmin. Kotimainen tutkimus aiheesta on hyvin vähäistä, joten tutkimustarve on ilmeinen. Suomessa perhehoito on lastensuojelulain mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto, joten perhehoitajien näkemysten kartoittaminen aiheesta on ensiarvoisen tärkeää. Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan Suomen lastensuojelun periaatteita ja prosessia, sijaishuollon järjestämistä sekä lasten vertaissuhdeväkivallan ilmenemiseen liittyviä tekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n Vertaisuus ilman väkivaltaa -kehittämishankkeen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä perhehoitajilla on perhehoidossa tapahtuvasta vertaissuhdeväkivallasta ja sen ehkäisemisestä? Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän perhehoitajaa, joilla oli kokemusta lasten keskinäisestä väkivallasta lastensuojelun perhehoidossa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten perusteella vertaissuhdeväkivallan vaikutukset lasten ja koko sijaisperheen hyvinvointiin olivat merkittäviä. Väkivallan taustalla vaikuttavat usein sijoitettujen lasten traumaattiset kokemukset, erilaiset neurokirjon häiriöt sekä haasteet sijaisperheiden sisäisessä dynamiikassa ja arjen kuormittavuudessa. Vertaissuhdeväkivallan kerrottiin tapahtuvan usein piilossa perheen aikuisilta ja väkivallan ehkäiseminen koettiin haasteellisena ja perheen sisäiset käsittelykeinot riittämättöminä. Haastatteluissa nousi esille erityisesti yhteiskunnan tukipalveluiden suuri merkitys perhehoitajien jaksamisen ja vertaissuhdeväkivallan ehkäisemisen kannalta. Perhehoitajien kertomuksissa nousi esille huomattavan paljon kokemuksia tuetta jäämisestä ja yhteistyöverkostojen toimimattomuudesta. Haastateltavat toivoivat, että vertaissuhdeväkivallan ilmiötä nostettaisiin enemmän esille, sen käsittelyyn ja ehkäisyyn olisi tarjolla enemmän tukea ja perhehoitajat kohdattaisiin tasavertaisesti ja kunnioittavasti moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa. Haastattelujen perusteella vertaissuhdeväkivallan ehkäisemisen kannalta ratkaisevassa roolissa näyttäytyvät yhteiskunnan perheille tarjoamat palvelut, lastensuojelun tekemät sijoituspäätökset ja varhainen puuttuminen.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n Vertaisuus ilman väkivaltaa -kehittämishankkeen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä perhehoitajilla on perhehoidossa tapahtuvasta vertaissuhdeväkivallasta ja sen ehkäisemisestä? Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän perhehoitajaa, joilla oli kokemusta lasten keskinäisestä väkivallasta lastensuojelun perhehoidossa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten perusteella vertaissuhdeväkivallan vaikutukset lasten ja koko sijaisperheen hyvinvointiin olivat merkittäviä. Väkivallan taustalla vaikuttavat usein sijoitettujen lasten traumaattiset kokemukset, erilaiset neurokirjon häiriöt sekä haasteet sijaisperheiden sisäisessä dynamiikassa ja arjen kuormittavuudessa. Vertaissuhdeväkivallan kerrottiin tapahtuvan usein piilossa perheen aikuisilta ja väkivallan ehkäiseminen koettiin haasteellisena ja perheen sisäiset käsittelykeinot riittämättöminä. Haastatteluissa nousi esille erityisesti yhteiskunnan tukipalveluiden suuri merkitys perhehoitajien jaksamisen ja vertaissuhdeväkivallan ehkäisemisen kannalta. Perhehoitajien kertomuksissa nousi esille huomattavan paljon kokemuksia tuetta jäämisestä ja yhteistyöverkostojen toimimattomuudesta. Haastateltavat toivoivat, että vertaissuhdeväkivallan ilmiötä nostettaisiin enemmän esille, sen käsittelyyn ja ehkäisyyn olisi tarjolla enemmän tukea ja perhehoitajat kohdattaisiin tasavertaisesti ja kunnioittavasti moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa. Haastattelujen perusteella vertaissuhdeväkivallan ehkäisemisen kannalta ratkaisevassa roolissa näyttäytyvät yhteiskunnan perheille tarjoamat palvelut, lastensuojelun tekemät sijoituspäätökset ja varhainen puuttuminen.