Lentoasematerminaalin valaistusuudistuksen elinkaarilaskelma : Energiatehokkuuden ja energiansäästön arviointi
Vyyryläinen, Iiro (2014)
Vyyryläinen, Iiro
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019302
Tiivistelmä
Tutkintotyön tarkoituksena oli esitellä Rovaniemen lentokentälle tehtyjä valaistusuudistusratkaisuja ja arvioida valaistussaneerauksen onnistumista teknisestä ja taloudellisesta näkökulmasta. Valaistusuudistuksen tilaajana toimi Suomen lentokenttiä hallinnoiva Finavia Oy ja toteuttajana sähköteknisiä ratkaisuja tuottava Sähkötapio Oy. Työssä käytiin läpi yleisiä periaatteita energiatehokkaan valaistuksen toteutukseen sekä esiteltiin toteutettuja muutosratkaisuja perusteluineen tarkasteltavan muutoskohteen kautta. Pääpainoarvo työssä oli tutkia valaistusmuutoshankkeella aikaansaatuja energiasäästöjä sekä arvioida muutostöiden onnistuneisuutta taloudellisesta näkökulmasta. Näitä arvioitiin laskennallisesti talotekniseen elinkaariajatteluun perustuen LCC-laskentatyökalulla. Toteutetun valaistusuudistuksen taloudellista kannattavuutta on arvioitu suhteessa edeltäviin, vanhoihin asennuksiin 30 vuoden tarkastelujaksolla.
Valaistusjärjestelmän uudistuksella päästiin kokonaisuudessaan saatujen laskentatulosten puolesta taloudellisesti hyvin kannattavaan lopputulokseen kohteen tarjotessa suurta energiansäästäpotentiaalia. Vuotuinen energiankulutus voi tippua muutostöiden valmistuttua yli 300 MWh:sta alle 50 MWh:iin. Hankkeen investointikustannukset maksaisivat tällöin itsensä takaisin noin 2 - 3 vuodessa saatujen energiasäästöjen kautta. Saatu muutos saatiin aikaan käyttämällä LED-valonlähteitä, lisäämällä läsnäolotunnistinohjauksia ja keskittämällä valopisteitä karsien alkuperäisiä valaisinmääriä.
Toteutetuilla uudistuksilla saavutettiin mittavia energiansäästöjä ja taloudellista onnistuneisuutta kokonaisuudessaan. Saadut tulokset antavat viitettä energiatehokkuuden paramisesta, mutta sen täydellistä todentamista ei voitu kuitenkaan tehdä. Tilojen alkuperäistä tai muutosten jälkeistä valaistusvoimakkuuden tasoa ei todennettu tarkemmilla mittauksilla. Energiatehokkuutta mittaavat LENI-arvot eivät ole yksiselitteisesti vertailukelpoisia, koska tiloittainen valaistusvoimakkuus on hyvin varmasti laskenut alkuperäisiin asennuksiin nähden. Uudistuksilla saavutettu valaistustaso on valaistussimuloinnin mukaan edelleen säilynyt keskeisten tilojen osalta kuitenkin vaatimusten mukaisella tasolla aiemman valaistusjärjestelmän ollessa valaistusvoimakkuudeltaan osittain ylimitoitettu. Teknisten ratkaisujen onnistuneisuus jää viime kädessä tilaajan arvioitavaksi. Markkinoilla olevalla LED-tekniikalla on jo suurta potentiaalia perinteisten valonlähteiden korvaajaksi yleisvalaistuksessa samalla, kun tuotteiden vähittäishinnat laskevat ja valotehokkuus jatkaa kasvuaan.
Valaistusjärjestelmän uudistuksella päästiin kokonaisuudessaan saatujen laskentatulosten puolesta taloudellisesti hyvin kannattavaan lopputulokseen kohteen tarjotessa suurta energiansäästäpotentiaalia. Vuotuinen energiankulutus voi tippua muutostöiden valmistuttua yli 300 MWh:sta alle 50 MWh:iin. Hankkeen investointikustannukset maksaisivat tällöin itsensä takaisin noin 2 - 3 vuodessa saatujen energiasäästöjen kautta. Saatu muutos saatiin aikaan käyttämällä LED-valonlähteitä, lisäämällä läsnäolotunnistinohjauksia ja keskittämällä valopisteitä karsien alkuperäisiä valaisinmääriä.
Toteutetuilla uudistuksilla saavutettiin mittavia energiansäästöjä ja taloudellista onnistuneisuutta kokonaisuudessaan. Saadut tulokset antavat viitettä energiatehokkuuden paramisesta, mutta sen täydellistä todentamista ei voitu kuitenkaan tehdä. Tilojen alkuperäistä tai muutosten jälkeistä valaistusvoimakkuuden tasoa ei todennettu tarkemmilla mittauksilla. Energiatehokkuutta mittaavat LENI-arvot eivät ole yksiselitteisesti vertailukelpoisia, koska tiloittainen valaistusvoimakkuus on hyvin varmasti laskenut alkuperäisiin asennuksiin nähden. Uudistuksilla saavutettu valaistustaso on valaistussimuloinnin mukaan edelleen säilynyt keskeisten tilojen osalta kuitenkin vaatimusten mukaisella tasolla aiemman valaistusjärjestelmän ollessa valaistusvoimakkuudeltaan osittain ylimitoitettu. Teknisten ratkaisujen onnistuneisuus jää viime kädessä tilaajan arvioitavaksi. Markkinoilla olevalla LED-tekniikalla on jo suurta potentiaalia perinteisten valonlähteiden korvaajaksi yleisvalaistuksessa samalla, kun tuotteiden vähittäishinnat laskevat ja valotehokkuus jatkaa kasvuaan.