Päiväkodin johtajien vertaistuen käytänteiden muotoilu. "Vertaistuki - se on se taustaseinä mihin voi nojata."
Ramm-Schmidt, Kati; Kanninen, Marjo (2024)
Ramm-Schmidt, Kati
Kanninen, Marjo
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404045668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404045668
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää päiväkodin johtajille suunnattuja vertaistuen käytänteitä eräälle varhaiskasvatusalan organisaatiolle. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tarpeita päiväkodin johtajilla on vertaistuelle ja vertaistuen käytänteille sekä miten vertaistuen toteutumista voidaan edistää. Tarpeiden ymmärryksen pohjalta tavoitteena oli löytää ratkaisuehdotuksia siihen, millaisin käytäntein vertaistukea voidaan edistää. Kertyneen työntekijäymmärryksen myötä kehittämistehtäväksi muotoutui vertaiskohtaamisten lisääminen osaamisen jakamisen vahvistamiseksi ja tarpeellisiksi havaittujen yhteisten keskustelujen varmistamiseksi toiminnan kehittämisessä.
Tämän kehittämistyön tietoperusta muodostui sosiaalisen pääoman, sosiaalisen tuen ja vertaistuen käsitteistä. Sosiaalinen pääoma toimii tässä kehittämistyössä kattokäsitteenä ja keskittyy yhteisöllisyyden, työyhteisötaitojen sekä työyhteisön vuorovaikutuksen teemaan. Vertaistuki kuuluu sosiaalisen tuen käsitteistöön ja tarkoittaa tässä työssä päiväkodin johtajien välistä vertaistukea.
Kehittämistyön menetelmänä hyödynnettiin palvelumuotoilua, sen prosessia ja työkaluja työntekijäkeskeiseen vertaistuen käytänteiden kehittämiseen. Kehittämistyön prosessin vaiheet pohjautuvat Design Councilin Tuplatimantti-malliin ja sen neljään eri vaiheeseen. Päiväkodin johtajien kokemukset, ajatukset ja näkemykset otettiin huomioon prosessin jokaisessa vaiheessa. Tiedonkeruun vaiheessa haastattelujen (10 kpl) avulla muodostettiin työntekijäymmärrys vertaistuen ja vertaistuen käytänteiden tarpeista sekä luotiin työntekijäprofiilit, jotka auttavat tuomaan esiin eroavaisuuksia yhteisöllisyyden ja yhteistyön määrän kokemuksissa sekä koetuissa vertaissuhteissa, vertaistuen hakemisen toimintamalleissa ja koetussa vertaistuen toteutumisessa. Profiilit helpottavat jatkossa vertaistuen käytänteiden toteutusten suunnittelua erilaiset tarpeet huomioiden. Muotoiltuun kehittämishaasteeseen ideoitiin lopulta ratkaisuja yhdessä päiväkodin johtajien kanssa.
Vertaistuen tukemisen kannalta tärkeiksi tarpeiksi tunnistettiin osaamisen ja kokemusten jakaminen sekä yhteiset keskustelut toiminnan kehittämiseksi. Kehittämistyön lopputuotoksiksi syntyivät ideapankki vertaistuen käytänteistä sekä uusi vertaistuen käytänteen konsepti, jonka tavoitteena on tukea yhteisöohjautuvuuden kokemusten jakamista sekä toteutumisen seuraamista. Lisäksi tunnistettiin vertaistuen toteutumista edistäviä ja hidastavia tekijöitä. Vertaisten välisen yhteistyön, yhteisöllisyyden ja kohtaamisten lisäämiselle oli tarvetta. Vertaistuki koettiin merkityksellisenä ja välttämättömänä myös oman työssäjaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Tulokset auttavat organisaatiota huomioimaan päiväkodin johtajien tarpeet vertaistuen käytänteitä jatkokehitettäessä. Tuloksia voidaan myös hyödyntää muissa varhaiskasvatusorganisaatioissa päiväkodin johtajien vertaistuen tukemisessa sekä vertaiskäytänteiden ja yhteistyön organisoinnin kehittämisessä
Tämän kehittämistyön tietoperusta muodostui sosiaalisen pääoman, sosiaalisen tuen ja vertaistuen käsitteistä. Sosiaalinen pääoma toimii tässä kehittämistyössä kattokäsitteenä ja keskittyy yhteisöllisyyden, työyhteisötaitojen sekä työyhteisön vuorovaikutuksen teemaan. Vertaistuki kuuluu sosiaalisen tuen käsitteistöön ja tarkoittaa tässä työssä päiväkodin johtajien välistä vertaistukea.
Kehittämistyön menetelmänä hyödynnettiin palvelumuotoilua, sen prosessia ja työkaluja työntekijäkeskeiseen vertaistuen käytänteiden kehittämiseen. Kehittämistyön prosessin vaiheet pohjautuvat Design Councilin Tuplatimantti-malliin ja sen neljään eri vaiheeseen. Päiväkodin johtajien kokemukset, ajatukset ja näkemykset otettiin huomioon prosessin jokaisessa vaiheessa. Tiedonkeruun vaiheessa haastattelujen (10 kpl) avulla muodostettiin työntekijäymmärrys vertaistuen ja vertaistuen käytänteiden tarpeista sekä luotiin työntekijäprofiilit, jotka auttavat tuomaan esiin eroavaisuuksia yhteisöllisyyden ja yhteistyön määrän kokemuksissa sekä koetuissa vertaissuhteissa, vertaistuen hakemisen toimintamalleissa ja koetussa vertaistuen toteutumisessa. Profiilit helpottavat jatkossa vertaistuen käytänteiden toteutusten suunnittelua erilaiset tarpeet huomioiden. Muotoiltuun kehittämishaasteeseen ideoitiin lopulta ratkaisuja yhdessä päiväkodin johtajien kanssa.
Vertaistuen tukemisen kannalta tärkeiksi tarpeiksi tunnistettiin osaamisen ja kokemusten jakaminen sekä yhteiset keskustelut toiminnan kehittämiseksi. Kehittämistyön lopputuotoksiksi syntyivät ideapankki vertaistuen käytänteistä sekä uusi vertaistuen käytänteen konsepti, jonka tavoitteena on tukea yhteisöohjautuvuuden kokemusten jakamista sekä toteutumisen seuraamista. Lisäksi tunnistettiin vertaistuen toteutumista edistäviä ja hidastavia tekijöitä. Vertaisten välisen yhteistyön, yhteisöllisyyden ja kohtaamisten lisäämiselle oli tarvetta. Vertaistuki koettiin merkityksellisenä ja välttämättömänä myös oman työssäjaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Tulokset auttavat organisaatiota huomioimaan päiväkodin johtajien tarpeet vertaistuen käytänteitä jatkokehitettäessä. Tuloksia voidaan myös hyödyntää muissa varhaiskasvatusorganisaatioissa päiväkodin johtajien vertaistuen tukemisessa sekä vertaiskäytänteiden ja yhteistyön organisoinnin kehittämisessä