Lastensuojelun työkentän houkuttelevuus Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden näkökulmasta
Liimatainen, Jenni; Mikkonen, Jenni (2024)
Liimatainen, Jenni
Mikkonen, Jenni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311247
Tiivistelmä
Lastensuojelun tilanne on tällä hetkellä ylikuormittunut. Ongelmia työkentällä tuottavat esimerkiksi lisääntyneet asiakasmäärät, henkilökunnan vaihtuvuus, työn laadun heikkeneminen ja työntekijöiden tyytymättömyys palkkaukseen sekä työoloihin. Miten nämä haasteet ja niiden uutisointi peilautuvat sosiaalialan opiskelijoihin ja heidän näkemyksiinsä lastensuojelun työkentän houkuttelevuudesta?
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisena TAMKin sosionomiopiskelijat näkevät lastensuojelun työkentän houkuttelevuuden mahdollisena tulevaisuuden työpaikkana, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän näkemyksiinsä ja korreloivatko saadut tulokset lastensuojelun haastavan nykytilanteen kanssa. Menetelmäksi tutkimuksen tekemiseen valikoitui puolistrukturoitu sähköinen kyselytutkimus, jossa kerättiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa. Analysoitavaksi kelpaavia vastauksia saatiin yhteensä 121. Analysoinnissa käytettiin määrällisen aineiston osalta ristiintaulukointia ja kuvaajia ja laadullisen aineiston osalta sisällönanalyysia.
Vastausten perusteella kävi ilmi, että lastensuojelun haastavasta nykytilanteesta huolimatta sosionomiopiskelijat kokivat työkentän melko houkuttelevaksi vaihtoehdoksi tulevaisuuden työkenttänä. Suurimpina negatiivisina vaikuttajina koettiin työkentän kuormittavuus, väkivallan mahdollisuus sekä työhyvinvoinnin huono toteutuminen. Houkuttelevuutta lisääviä tekijöitä olivat esimerkiksi työn merkitys, asiakaskunta ja sisältö. Lastensuojelu koettiin tärkeänä ja arvokkaana työnä.
Lastensuojelun työkentän houkuttelevuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa tulee keskittyä työn kuormittavuuden purkamiseen ja panostaa työhyvinvoinnin toteutumiseen tukien työntekijöitä ja heidän työskentelyään. Työntekijöiden toiveita ja palautteita tulee kuunnella ja lastensuojelun työkenttää kehittää vastaamaan paremmin myös työntekijöiden tarpeisiin, jotta työkentälle saataisiin lisää resursseja ja henkilöstön vaihtuvuus pienenisi. Väkivallan uhkaa ei työkentältä voi kokonaan poistaa, mutta koulutuksilla sekä työhyvinvointiin ja työpaikan yhteishenkeen panostamalla väkivallan uhan negatiiviset vaikutukset voidaan minimoida. Palkkatasoa tulee nostaa vastaamaan lastensuojelutyön vaativuutta ja vastuuta. Myös median luomaan kuvaan lastensuojelusta tulee kiinnittää huomiota ja purkaa lastensuojelusta rakentunutta negatiivista mielikuvaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisena TAMKin sosionomiopiskelijat näkevät lastensuojelun työkentän houkuttelevuuden mahdollisena tulevaisuuden työpaikkana, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän näkemyksiinsä ja korreloivatko saadut tulokset lastensuojelun haastavan nykytilanteen kanssa. Menetelmäksi tutkimuksen tekemiseen valikoitui puolistrukturoitu sähköinen kyselytutkimus, jossa kerättiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa. Analysoitavaksi kelpaavia vastauksia saatiin yhteensä 121. Analysoinnissa käytettiin määrällisen aineiston osalta ristiintaulukointia ja kuvaajia ja laadullisen aineiston osalta sisällönanalyysia.
Vastausten perusteella kävi ilmi, että lastensuojelun haastavasta nykytilanteesta huolimatta sosionomiopiskelijat kokivat työkentän melko houkuttelevaksi vaihtoehdoksi tulevaisuuden työkenttänä. Suurimpina negatiivisina vaikuttajina koettiin työkentän kuormittavuus, väkivallan mahdollisuus sekä työhyvinvoinnin huono toteutuminen. Houkuttelevuutta lisääviä tekijöitä olivat esimerkiksi työn merkitys, asiakaskunta ja sisältö. Lastensuojelu koettiin tärkeänä ja arvokkaana työnä.
Lastensuojelun työkentän houkuttelevuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa tulee keskittyä työn kuormittavuuden purkamiseen ja panostaa työhyvinvoinnin toteutumiseen tukien työntekijöitä ja heidän työskentelyään. Työntekijöiden toiveita ja palautteita tulee kuunnella ja lastensuojelun työkenttää kehittää vastaamaan paremmin myös työntekijöiden tarpeisiin, jotta työkentälle saataisiin lisää resursseja ja henkilöstön vaihtuvuus pienenisi. Väkivallan uhkaa ei työkentältä voi kokonaan poistaa, mutta koulutuksilla sekä työhyvinvointiin ja työpaikan yhteishenkeen panostamalla väkivallan uhan negatiiviset vaikutukset voidaan minimoida. Palkkatasoa tulee nostaa vastaamaan lastensuojelutyön vaativuutta ja vastuuta. Myös median luomaan kuvaan lastensuojelusta tulee kiinnittää huomiota ja purkaa lastensuojelusta rakentunutta negatiivista mielikuvaa.