ICF:n juurruttaminen liikuntavammaisten lasten ja nuorten hoitotyöhön : Integroitu kirjallisuuskatsaus
Kynnös-Pehkonen, Suvi (2016)
Kynnös-Pehkonen, Suvi
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605167941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605167941
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Vaikuttavat tavat -hanketta (VATA), jonka tavoitteena on kehittää näyttöön perustuvia toimintakykyyn vaikuttavia toimintakäytäntöjä sosiaali- ja terveysalalla. Yhteistyökumppanina on toiminut Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Tervaväylän yksikkö. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten perusteella kuvata mitä lisäarvoa ICF:n käyttöönotto on tuonut liikuntavammaisten lasten ja nuorten hoitotyöhön ja mitä haasteita ICF:n juurruttamisessa on koettu. Tavoitteena on luoda luotettava yhteenveto tämän hetkisestä tutkimustilanteesta, jotta hankkeen yhteistyökumppani voisi käyttää kirjallisuuskatsausta toiminnan kehittämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroitua kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: Melinda, Medic, Ebsco (Academic Search Elite & CINAHL), PubMed, Google Scholar ja Kuntoutusportti. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 10 alkuperäistutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista käy ilmi, että ICF tuo lisäarvoa liikuntavammaisten lasten ja nuorten hoitotyöhön usealla eri tavalla. ICF viitekehyksenä toimii yhtenäisenä kielenä eri ammattiryhmien välillä ja näin ollen edesauttaa moniammatillista kommunikointia ja yhteistyötä. ICF:n käyttö edesauttaa siinä, että lapsen tai nuoren ja vanhempien näkemys tulee paremmin esille. Kokonaisuudessaan ICF:n käytön nähdään parantavan palveluiden laatua ja näin ollen hyvänä asiana. Tuloksista käy myös ilmi, että ICF:n juurruttamisessa on koettu haasteita. ICF nähdään vaikeaselkoisena, käyttäjät ovat epätietoisia sen tarkoituksesta ja hyödyistä sekä vähäisen koulutuksen vuoksi sitä vierastetaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että ICF tuo lisäarvoa monilla eri tavoilla liikuntavammaisten lasten ja nuorten hoitotyöhön. Vaikka ICF koetaan hyödylliseksi, sen juurruttamisessa on koettu useita haasteita. Jotta toimintaa voidaan kehittää ja laajentaa terveydenhuollon eri osa-alueille ja jotta ICF:n juurruttaminen on onnistunutta, on tärkeää tiedostaa nämä haasteet ja suunnitella toimintaa niin, että haasteita aiheuttavat seikat otetaan paremmin huomioon. Suomessa ICF:n käyttöä terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa on tutkittu melko vähän. ICF-luokitukseen liittyvää tutkimusta olisikin syytä tehdä tulevien vuosien aikana lisää.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroitua kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: Melinda, Medic, Ebsco (Academic Search Elite & CINAHL), PubMed, Google Scholar ja Kuntoutusportti. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 10 alkuperäistutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista käy ilmi, että ICF tuo lisäarvoa liikuntavammaisten lasten ja nuorten hoitotyöhön usealla eri tavalla. ICF viitekehyksenä toimii yhtenäisenä kielenä eri ammattiryhmien välillä ja näin ollen edesauttaa moniammatillista kommunikointia ja yhteistyötä. ICF:n käyttö edesauttaa siinä, että lapsen tai nuoren ja vanhempien näkemys tulee paremmin esille. Kokonaisuudessaan ICF:n käytön nähdään parantavan palveluiden laatua ja näin ollen hyvänä asiana. Tuloksista käy myös ilmi, että ICF:n juurruttamisessa on koettu haasteita. ICF nähdään vaikeaselkoisena, käyttäjät ovat epätietoisia sen tarkoituksesta ja hyödyistä sekä vähäisen koulutuksen vuoksi sitä vierastetaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että ICF tuo lisäarvoa monilla eri tavoilla liikuntavammaisten lasten ja nuorten hoitotyöhön. Vaikka ICF koetaan hyödylliseksi, sen juurruttamisessa on koettu useita haasteita. Jotta toimintaa voidaan kehittää ja laajentaa terveydenhuollon eri osa-alueille ja jotta ICF:n juurruttaminen on onnistunutta, on tärkeää tiedostaa nämä haasteet ja suunnitella toimintaa niin, että haasteita aiheuttavat seikat otetaan paremmin huomioon. Suomessa ICF:n käyttöä terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa on tutkittu melko vähän. ICF-luokitukseen liittyvää tutkimusta olisikin syytä tehdä tulevien vuosien aikana lisää.